1. Kaivo
Jätevesi tulee kiinteistön viemäriä pitkin ensimmäiseen kaivoon. Siinä tapahtuu jäteveden esiselkeytys, eli kaivo toimii normaalina saostuskaivona. Vettä raskaampi aines painuu kaivon pohjalle ja kevyempi, esimerkiksi rasva, nousee veden pintaan. Kaivoon myös pumpataan kolmannesta kaivosta fosforilietettä. Jätevesi siirtyy ensimmäisestä kaivosta toiseen painovoimaisesti.
2. Kaivo
Toisessa kaivossa aktiivilietteen pieneliöt hajottavat jäteveden sisältämää orgaanista eli eloperäistä ainesta, typpeä ja fosforia. Aktiiviliete syntyy kaivoon jäteveden pieneliöiden eli mikrobien lisääntyessä. Mikrobit tarvitsevat elääkseen happea. Laitekotelossa oleva ilmapumppu pumppaa kaivoon ilmaa pohjalla olevan lautasilmastimen avulla. Mikrobit hajottavat orgaanisen aineen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Typpi muuttuu ilmastusvaiheessa nitraattitypeksi.
Ilmastus on poikki päivittäin klo 22–04. Tänä aikana nitraattityppi muuttuu typpikaasuksi, joka vapautuu ilmakehään. Aktiiviliete erottuu kaivosta poistuvasta vedestä sylinterimäisessä selkeyttimessä. Selkeyttimessä veden liike rauhoittuu, jolloin vettä painavampi aktiiviliete laskeutuu takaisin kaivoon. Kirkastunut vesi siirtyy kolmanteen kaivoon sitä mukaa kuin toiseen kaivoon tulee syrjäyttävää vettä.
3. Kaivo
Kolmanteen kaivoon tuleva vesi kertyy pumppuastiaan. Astiassa on pumppu, joka nostaa vettä annos kerrallaan pumppuastian yläpuolella olevaan sekoitusastiaan. Samalla kemikaalinannostelupumppu annostelee kemikaalisäiliöstä alumiinipohjaista saostuskemikaalia sekoitusastiaan, jolloin vesi ja kemikaali sekoittuvat.
Sekoitusastiasta vesi johdetaan kaivoon alasvientiputkea pitkin. Saostuskemikaalin kanssa reagoinut fosfori painuu vettä painavampana kaivon pohjalle lietteeksi. Takaisinkierrätyspumppu pumppaa lietettä kaksi kertaa vuorokaudessa ensimmäiseen kaivoon.
Selkeytynyt vesi nousee pintaan ja poistuu kolmannesta kaivosta painovoimaisesti järjestelmän purkuputkeen.