18.9.2016

Kuristajaviikuna

Kasvimaailmaa pidetään usein harmonisena rauhan tyyssijana, mutta tämä on kasvien hitaista liikkeistä johtuva harhakuva. Hyvä osoitus tästä on kuristajaviikuna, joka on nimensä veroinen julma tappaja. Kuristajaviikunoita on monta lajia, mutta yhteistä niille on, että jos niiden siemenet päätyvät lintujen ulosteiden mukana muiden puiden oksille, tapahtuu kauheita. Viikuna aloittaa elämansa harmittomana pikku ituna toisen puun latvustossa. Ravinteensa ja vetensä se saa ilmajuurien välityksellä. Pikkuhiljaa ilmajuuret kasvavat yhä pidemmiksi, ja kun ne pääsevät isäntäpuun runkoa pitkin kiemurrellen maahan asti, alkaa viikunan kasvu kiihtyä. Hitaasti viikunan latvusto kasvaa isäntäpuun latvuston läpi varjostaen sitä. Samalla yhä useammat ilmajuuret kietoutuvat isäntäpuun rungon ympärille häiriten sen kasvua. Lopulta isäntäpuu kuolee.

Tästä herää tietenkin kysymys, että miksi kuristajaviikuna vaivautuu tekemään tällaista sensijaan, että se kasvaisi maasta normaaliin tapaan? Vastaus piilee kilpailussa valosta. Varsinkin trooppisissa metsissä valoa on niukasti, ja aloittamalla kasvunsa toisen puun latvustosta kuristajaviikuna pääsee ikään kuin ilmaiseksi korkealle latvustoon. Tarkkasilmäinen kasviharrastaja voi huomata Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneista kuristajaviikunan murhapuuhissaan.