2.2.2016
Suomi ei ole päässyt yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen. Vuoden vaihteessa voimaan tullut kaatopaikkakielto määrää, ettei biohajoavaa ja orgaanista jätettä saa enää päätyä kaatopaikoille. Huolestuttaa, että monet jätehuoltoyhtiöt ovat hakeneet jatkoaikaa kaatopaikkakiellon toimeenpanoon ja sitä on myönnetty melko kevein perustein. Lisäksi sekajätettä viedään poltettavaksi maan rajojen ulkopuolelle, kun suomalaisten polttolaitosten kapasiteetti ei riitä. Ratkaisu jäteongelmiin ei ole jätteenpoltto vaan kiertotalous. Pienkompostoinnin yleistyminen vähentäisi kalliita jätekuljetuskustannuksia.
Noin puolet ulkomaille polttoon vietävästä jätemäärästä on peräisin kotitalouksista ja kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Pientalovaltaisessa Suomessa biojäte voitaisiin kompostoida omalla pihalla lämpökompostorissa ympäri vuoden.
Kuulostaa järjettömältä viedä kotitaloudessa syntyvää biojätettä ulkomaille poltettavaksi. Kotikompostointi on osa kansantalouden ongelmanratkaisua. En silti näe, että yhteiskunnan pitäisi tukea kompostoinnin aloittamista. Sijoitus kompostoriin maksaa itsensä takaisin alle 4 vuodessa. En tiedä yhtään sijoituskohdetta, joka tarjoaisi vastaavan tuottoprosentin.
Kompostointi vähentää kotitalouden jätekustannuksia harventuneina sekajätteen tyhjennyskertoina. Kompostoinnin seurauksena sekajätettä kertyy vähintään kolmasosa vähemmän. Monissa kunnissa sekajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää jopa 8‒12 viikkoon, jos taloudessa kompostoidaan. Tunnolliset kierrättäjät säästävät jätelaskussa huomattavasti.
Kompostoija säästää jätelaskussa: Monissa kunnissa sekajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää jopa 8‒12 viikkoon, jos taloudessa kompostoidaan.
En ymmärrä kotimaassakaan biojätteen polttamista. Miksi kuormitamme polttolaitosten muutenkin riittämätöntä kapasiteettia kuljettamalla märkää ja huonosti palavaa biojätettä jopa satojen kilometrin päähän? Jätteen voisi lajitella jo heti syntypaikalla erikseen ja kompostoida.
Kotikompostointi on ympäristön kannalta järkevin vaihtoehto käsitellä pientaloasujien biojätteet. Kompostoinnin etuja ovat säästö jätekustannuksissa, ravinteiden kierrättäminen niiden syntypaikalla ja kompostoimalla saatava maanparannusaine omassa puutarhassa käytettäväksi. Kotikompostoijalle ei synny lainkaan biojätteen kuljetuksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.
Jonain päivänä jätteet tulevat olemaan rahanarvoista tavaraa, mutta nyt me maksamme jätteiden viennistä ulkomaille, kun oma kierrätyksemme ei ole kunnossa. Kestävän kehityksen kannalta kiertotalouden rakentamisen täytyykin olla yksi Suomen kärkihankkeista. Jätteen vastaanottomaksun tulisi olla sekajätteelle selkeästi korkeampi kuin lajitellulle jätteelle. Euro on myös jätteenkäsittelyssä paras konsultti.
Yhdyskuntajätteen polttaminen määrättyyn rajaan asti on tietysti perusteltua. Polttolaitoskapasiteetin mitoittaminen tulisi kuitenkin rajoittaa vain ns. jäännösjätteen polttoon. Eli siihen mitä jää biojätteen lajittelun ja kierrätettävien jakeiden erottelun jälkeen jäljelle. Kapasiteetissa tulisi huomioida kierrätyksen tehostuminen ja jätteiden synnyn väheneminen tulevaisuudessa. Liiallinen polttokapasiteetti aiheuttaa laitoksille aikanaan polttoainepulan, mikä lyö korvalle kierrätyskehitystä ja syntyvien jätemäärien vähentämistä sekä näihin tavoitteisiin panostamista. Biojätteellä on kestävää ravinnekiertoa kehitettäessä tärkeä rooli eikä sen suinkaan tulisi päätyä polttoon.
Pekka Kariniemi