20.9.2016

Hiilikädenjälki tulee

Myönnän, minua kovasti epäilyttää. Onko tämä taas yksi tapa kiillottaa kasvojaan ja paukutella henkseleitä? Julistaa ekologisuutta ja vastuullisuutta yhä monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa? Olen juuri osallistunut ensimmäiseen tapaamiseen VTT:n koordinoiman Hiilikädenjälki-hankkeen tiimoilta ja mielessäni on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Hiilijalanjälki on minulle tuttu Biolanin tuotteille lasketun hiilijalanjäljen myötä, mutta hiilikädenjälki on terminä täysin tuntematon. Käy ilmi, että sillä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun positiivista ympäristövaikutusta, eli esimerkiksi tuotteen käyttämisen avulla vältettyjä päästöjä. Hiilijalanjäljellä taas mitataan negatiivista vaikutusta, eli tuotteen valmistamisesta, käyttämisestä ja hävittämisestä syntyviä päästöjä. Voisi sanoa, että hiilikädenjälki on asioita, joita ei voi rahassa mitata; luonnon monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja luonnonvarojen järkevää käyttöä.

Siinäpä se haaste sitten tuleekin. Miten ihmeessä näitä mitataan? Miten annetaan arvo sille, että kompostoimalla itse omat biojätteesi olet välttänyt jäteauton käynnin ja sitä kautta ilmakehään on päätynyt vähemmän hiilidioksidia ja sitä kautta ilmasto ei ole lämmennyt ja sitä kautta tietty perhoslaji on selvinnyt hengissä läheisellä niityllä? Mikä arvo on luonnolla, puhtaalla vedellä ja raikkaalla ilmalla?

Toisekseen maailma on monimutkaistunut, eikä välttämättä ole helppoa vetää johtopäätöksiä, mihin kaikkeen tekomme tai tekemättä jättämisemme vaikuttavat. On helppo unohtaa, että ilmastonmuutos on globaali ilmiö. Miten siis voidaan laskea, millainen maailma olisi ilman kompostoreita ja kuivakäymälöitä? Vertaammeko vältettyjä päästöjä nykytilanteeseen vai johonkin kuvitteelliseen tilaan, jossa kaikki jätteet päätyisivät suoraan katuojiin ja luontoon? Olisiko vaihtoehtoisessa maailmassa toisenlaisia tapoja jätteiden kierrätykseen?

Jos yksinkertaisia vastauksia olisi, hiilikädenjäljellekin olisi varmasti jo kehitetty helppo laskentakaava. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten hankkeessa yritetään luoda menetelmä laskentamalliksi, jota voitaisiin hyödyntää kansainvälisestikin. Tarkoitus on tehdä yhteistyötä myös ulkomaisten tahojen kanssa, esimerkiksi Harvardin yliopistossa tehdään aiheesta tutkimusta samoin Saksassa Wuppertal instituutissa on käynnissä aiheeseen liittyvä hanke. Sitra on julkaissut hiilikädenjäljestä kertovan videon.