Vinkit puutarhajätteen kompostointiin - Biolan

Oikopolut

Selaa tuotteita

Lue puurhanhoidon artikkeleita

Lue ekoasumisen artikkeleita


Etsi lähin Biolan-jälleenmyyjäsi

Jälleenmyyjähaku


Biolan Oy – pääkonttori

Käyntiosoite: Lauttakyläntie 570, 27510 Eura
Postiosoite: PL 2, 27501 Kauttua, avoinna arkisin: 8–16

Jälleenmyyjille

Tilauspalvelu: (02) 5491 666, arkisin klo 8–16,myynti@biolan.fi

Kuluttajille: 

Tuoteneuvonta puhelimitse: 0600 16999, arkisin klo 9–12 (50 senttiä minuutti + paikallisverkko tai matkapuhelumaksu)

Vinkit puutarhakompostointiin

Vinkit puutarhakompostointiin

Puutarhajätteet on helppo kompostoida mullaksi omalla tontilla. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja kiertävät uudelleen kasvien käyttöön. Kompostista saadaan puutarhaan arvokasta humusta. Puutarhakompostoinnista ei tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta.

Vinkit puutarhakompostointiin

Puutarhajätteet on helppo kompostoida mullaksi omalla tontilla. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja kiertävät uudelleen kasvien käyttöön. Kompostista saadaan puutarhaan arvokasta humusta. Puutarhakompostoinnista ei tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta.

Puutarhajätteen kompostoinnin ABC

  1. Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta.
  2. Lisää kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta.
  3. Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai Kompostiherätettä.
  4. Kastele komposti.
  5. Käännä komposti seuraavana kesänä.
  6. Komposti on valmista käytettäväksi 12 vuoden kuluttua.

Kompostoi puutarhan kasvijäte puutarhakompostorissa

Kuivat lehdet, naatit, ruohosilppu ja muu puutarhajäte voidaan kompostoida omalla tontilla mullaksi. Siististi se onnistuu Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä

Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista, rikkakasveista tai ruohonleikkuujätteestä. 

Ripottele kerrosten väliin muutama lapiollinen multaa, vanhaa kompostia tai lämpökompostorista tyhjennettyä katekompostia. Ne auttavat kompostia sitomaan kosteutta ja tuovat kompostiin välttämätöntä pieneliökantaa. 

Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvat jätteet hajoavat nopeammin. Puutarhajätteen kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kuivien lehtien ja kuolleiden kukkavarsien lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi esimerkiksi Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, kellastuneet kukkavarret ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.

Nainen laskee kompostiherätettä puutarhajätteen joukkoon..

Muista kastella puutarhakompostia

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva puutarhajäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin puutarhajäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään seuraavana keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Puutarhajätteen kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

Pidä komposti mahdollisuuksien mukaan samalla paikalla vuodesta toiseen, näin lierot ja muut hajottajaeliöt ovat maassa aina toimintavalmiina.

Nainen kastelee puutarhakompostia

Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, laitetaan vain toimivaan kompostoriin. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan. Turvallisinta on laittaa tautien ja tuholaisten vaivaamat kasvinosat lämpökompostoriin. 

   Puutarhakompostoriin saa laittaa        Älä laita kompostiin
     
  • muumiotautisia omenoita
  • herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
  • ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
  • lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
  • rupisia perunan mukuloita
  • nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
  • äkämäpunkkisia herukan oksia
  • punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
  • härmäisiä lehtiä ja versoja
  • ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita 
 
  • möhöjuurisia juuria tai multaa 
  • kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
  • peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
  • pahkamätäisiä sipuleita
  • rengasmätäisiä perunoita
  • juureskellarin jätteitä keväällä
  • juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä

 

   Puutarhakompostoriin saa laittaa
  • muumiotautisia omenoita
  • herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
  • ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
  • lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
  • rupisia perunan mukuloita
  • nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
  • äkämäpunkkisia herukan oksia
  • punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
  • härmäisiä lehtiä ja versoja
  • ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita 
   Älä laita kompostiin
  • möhöjuurisia juuria tai multaa 
  • kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
  • peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
  • pahkamätäisiä sipuleita
  • rengasmätäisiä perunoita
  • juureskellarin jätteitä keväällä
  • juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä

Kasakomposti on työläs, mutta laillinen

Puutarhajätteitä voi kompostoida myös kasalla, joskin kompostoituminen on hitaampaa ja työläämpää kuin kompostorissa. Tee kasakomposti riittävän suureksi, jotta se jaksaa pitää kompostoitumista yllä. Kasakompostin sopiva leveys on 1,5– 2 m ja korkeus 1–1,5 m. Pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan. 

Kun komposti on sopivan kokoinen, on hyvä peittää se noin 10 cm:n multa- tai olkikerroksella. Katekerros vähentää kosteuden ja ravinteiden haihtumista kasasta.

Huolehdi erityisesti kompostin kosteudesta. Varsinkin kasakompostin reunaosat kuivuvat herkästi. Varsinkin kesän helleaikoina komposti saattaa tarvita kastelua jopa viikottain.

Pitkävartisella kompostilämpömittarilla voit seurata kompostin lämpötilaa. Kasakompostin kypsymistä nopeuttaa, mikäli käännät sen kerran tai kahdesti vuodessa. Helpointa on kasata komposti uudelleen entisen paikan viereen. Käännä kompostin heikoimmin hajonneet pintaosat seuraavan kasan keskelle tasaisen kompostoitumisen varmistamiseksi. Kasakomposti valmistuu 1–3 vuodessa.

Kompostointiopas – lue lisää:

 


Lue lisää aiheista