Tuoreyrttejä käytetään yhä enemmän ruuanlaittoon. Yrttejä voi kasvattaa itse ikkunalla, parvekkeella, kasvihuoneessa tai kasvimaalla.
Tuoreyrttejä käytetään yhä enemmän ruuanlaittoon. Yrttejä voi kasvattaa itse ikkunalla, parvekkeella, kasvihuoneessa tai kasvimaalla.
Useimmat yrtit voidaan kylvää suoraan kasvupaikalle, mutta hyvän sadon varmistamiseksi ne kannattaa esikasvattaa. Taimikasvatus aloitetaan huhtikuussa. Yrtit kylvetään lokerikkoihin tai pieniin ruukkuihin Yrttimultaan. Siemenet itävät parhaiten n. 20–24 asteen lämpötilassa. Myös valmiiden taimien hankkiminen on nopea tapa päästä yrttikasvatuksen alkuun.
Tee näin: Yrtti-istutus parvekkeelle tai terassille
Kun haluat yrttien kasvatuksesta erittäin vaivatonta, yhdistä Yrttimaa Kastelualtaaseen. Kastelualtaasta riittää kasteluvettä useiksi viikoiksi ja voit huoletta lomailla kesällä. Myös Planter Kasvatusaltaassa on vesisäiliö, josta riittää vettä yrteille noin viikon ajaksi.
Viljelylavoihin hyvä kasvualusta on niin ikään Yrttimaa, Istutusmulta tai Tupeeton Puutarhamulta. Kaikissa näissä mullissa on paljon hidasliukoisia ravinteita sekä biohiiltä, joka pystyy varastoimaan vettä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön mullan kuivuessa. Mullat soveltuvat myös luomukasvatukseen.
Yrttejä lannoitetaan joko multaan tai kasteluveteen lisättävällä lannoiteella. Multaan lisättävien lannoitteiden etu on, että niistä riittää ravinteita vähintään kuukaudeksi ja kasteluun voidaan käyttää pelkkää vettä. Näin ei tarvitse varoa lannoiteliuoksen joutumista yrttien lehdille. Yrteille sopivia multaan lisättäviä lannoitteita ovat esimerkiksi jauhemainen Yrtti- ja taimilannoite sekä rakeistetut Luonnonlannoite ja Kasvimaalannoite.
|
Basilika Ocimum basilicum |
|
|
Iisoppi Hyssopus officinalis |
|
Kynteli Satureja hortensis Kyntelin maku muistuttaa pippuria, joten sitä voikin käyttää suolan ja pippurin terveellisenä korvikkeena monissa ruuissa. Kynteli sopii hyvin kaali-, papu- ja herneruokiin, makkaran, veriruokien, maksan, riistan ja lampaan mausteeksi, kastikkeisiin, vihannesruokiin, kalaruokiin, äyriäisiin ja joihinkin jälkiruokiin. Kylvö: Etelässä voidaan kylvää avomaalle touko-kesäkuussa, pohjoisessa taimikasvatus. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Taimiväli 20 cm. Ei idä kylmässä maassa. Kasvaa: Viihtyy valoisalla, lämpimällä ja niukkaravinteisella kasvupaikalla. Hyvissä olosuhteissa nopeakasvuinen. Hallanarka. |
||
Persilja Petroselinum crispum Miedonmakuisena persilja sopii monien eri ruokien maustamiseen. Sitä ei keitetä, vaan lisätään lähes valmiiseen ruokaan. Persilja sisältää runsaasti eteeristä öljyä, joka edistää ruuansulatusta. Siinä on myös rautaa, kalsiumia, fosforia sekä runsaasti A- ja C-vitamiinia. Kylvö: Huhtikuussa. Itäminen hidasta, voidaan nopeuttaa liottamalla siemeniä. Kasvaa: Persiljaa voi kasvattaa sekä avomaalla että ikkunalaudalla. Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. |
||
Piparminttu Mentha × piperita Piparminttua käytetään lammas- ja riistaruokien maustamiseen ja erilaisten juomien, kuten teen, valmistuksessa. Sen maku on muita minttuja voimakkaampi. Piparmintusta eristettävä mentoli on makeis-, kosmetiikka- ja tupakkateollisuuden tärkeä raaka-aine. Muuta: Piparminttu ei tuota itävää siementä, joten sitä lisätään pistokkaista tai jakamalla. Kasvu: viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, mieluiten hieman kosteassa maassa. Leviää runsaasti. Voidaan kasvattaa myös ruukuissa. Monivuotinen. |
||
Rakuuna Artemisia dracunculus On olemassa kahdenlaista rakuunaa: miedonmakuista venäläistä rakuunaa sekä harvemmin saatavilla olevaa ranskalaista rakuunaa, joka on hieno ja hyväarominen. Rakuunaa käytetään keittoihin, kastikkeisiin, salaattikastikkeisiin, majoneesiin, sinappiin, yrttivoihin, juustoon, mausteöljyihin, sieni- ja vihannesruokiin, lampaan, vasikan, riistan ja kalan mausteeksi, marinadeihin, pitsoihin ja munaruokiin. Kylvö: Huhti-toukokuussa, siemen itää hyvin 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Taimikasvatusaika 5–6 viikkoa. Taimiväli 30 x 70 cm. Kasvaa: Aurinkoisella paikalla kehittyy parhaat aromit. Ravinteikas, syvämultainen, kosteutta pitävä, kalkkipitoinen maa. Pitää katteesta. Voidaan viljellä yksivuotisena myös ruukussa. |
||
Rosmariini Rosmarinus officinalis Rosmariinin maku sopii oikein hyvin rasvaisen ja voimakkaan makuisiin liharuokiin. Erityisen hyvältä se maistuu lampaan mausteena. Se sopii myös tomaatti- ja kasviskeittoihin, sieniruokiin, pikkelseihin, sianliha-, riista-, lintu- ja kalaruokiin, yrttijuustoihin, kotikaljaan, simaan, mansikoiden kera ja hedelmäsalaatteihin. Kylvö: Maaliskuussa. Itää hitaasti. Taimikasvatusaika 8–12 viikkoa. Kasvaa: vaatii erittäin lämpimän ja aurinkoisen kasvupaikan. Viihtyy ruukussa ikkunalla tai lasitetulla parvekkeella. ei siedä kasvualustan märkyyttä. |
||
Ruohosipuli Allium schoenoprasum |
||
Salvia Salvia officinalis Salvia sopii liha-, papu-, sipuli- ja kaaliruokien mausteeksi. Lääkeyrttinä antiseptinen: estää tulehduksia ja edistää ruoansulatusta. Lankoja värjättäessä salviasta saadaan kauniin keltaista väriä. Kylvö: Maalis–huhtikuussa. 4–8 viikon esikasvatusaika. Kasvaa: Viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja sietää melko hyvin kuivuutta. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että sisällä ruukuissa. |
||
Sitruunamelissa Melissa officinalis Sitruunemelissa raikas sitruuna-arominen yrtti, jota käytetään salaatteihin sekä juomien ja ruokien maustamiseen. Kylvö: Maalis–huhtikuussa. Itäminen hidasta. Etelä-Suomessa voidaan kylvää suoraan avomaalle. Kasvaa: Viihtyy lämpimässä ja auringossa, mutta kasvaa myös puolivarjoisalla paikalla. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että ruukussa. Saattaa talvehtia avomaalla suotuisissa olosuhteissa. |
||
Tilli Anethum graveolens |
||
Timjami Thymus vulgaris Timjami on Välimeren maista kotoisin oleva 10–30 cm korkea puolipensas. Sen toinen nimi tarha-ajuruoho. Timjamia käytetään mausteena vihannesten, kanan ja kalan kera. Teetä käytetään rohtona yskään ja keuhkoputkentulehdukseen, koska timjamin lehdissä oleva tymoli irrottaa limaa ja tappaa bakteereja. Kylvö: Esikasvatus aloitetaan huhtikuussa. Itää parhaiten valossa. Esikasvatusaika 4–5 viikkoa. Kasvaa: Viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja sietää melko hyvin kuivuutta. Voidaan kasvattaa sekä avomaalla että sisällä ruukuissa. |
Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla. Naantalin luostarissa ja Turun linnassa yrttejä viljeltiin jo 1550-luvulla. Tuolloin yrttien käyttö painottui lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Moderni keittiö ilman tuoreyrttejä olisi kovin vajavainen. Yrtit viimeistelevät ruoan kuin ruoan, myös juoman ja leivonnaisen. Yrteistä saadaan ruokiin makua, väriä ja tuoksua. Yrttejä käyttämällä on mahdollista vähentää liiallista, terveydelle vahingollista suolan käyttöä. Yrtit vetoavat kaikkiin aisteihin, ja yrttien tiedetään tuottavan hyvää oloa. Yrttien sisältämät fenoliset yhdisteet vaikuttavat suotuisasti ihmisen elimistössä.