Kasvivalikoimaa suunniteltaessa huomioidaan kunkin kasvin erityisvaatimukset. Varjoisesta pihasta ei saa aurinkoista, mutta savisesta kukkapenkistä saa uudella mullalla ja maanparannustoimenpiteillä hyvän kasvualustan perennoille.

 

---

 

Kasvuston perustaminen

Perennoja voidaan jakaa ja istuttaa sekä keväällä että syksyllä. Astiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, mutta keskikesän istutuksia on kasteltava säännöllisesti.

Perennapenkki kalkitaan perustamisvaiheessa. Useimmat perennat viihtyvät, kun pH on noin 6,5.

Penkki muotoillaan niin, ettei vesi jää seisomaan taimien tyvelle. Kasvualustan syvyys vaihtelee lajeittain: Suurilla perennoilla kasvualustan syvyys tulisi olla vähintään 50 senttiä, keskikokoisilla ja matalajuurisilla lajeilla 30–40 senttiä, kun taas kivikko- ja reunaperennoille riittää 10–20 sentin multakerros.

Istutettavat kasvit kastellaan hyvin ennen istutusta. Astiassa kasvaneista taimista poistetaan ruukku, mutta juuripaakkua ei rikota. Taimet istutetaan siten, että juuripaakku ei jää näkyviin, vaan sen päälle tulee 1–2 sentin kerros multaa.

Taimet tiivistetään kasvualustaansa kastelemalla ne istutuksen jälkeen runsaalla vedellä. Vettä käytetään 5 litraa tainta kohti. Kastelun jälkeen multaa lisätään sen verran, etteivät kasvien juuripaakut jää näkyviin.

---

 

Hoito kasvukaudella

Lumen alta paljastuvaan kukkapenkkiin jääneet kuivat lehdet saa jättää haravoimatta. Myös kukkapenkissä talven törröttäneet kuivat kukkavarret voi silputa kasvien tyvelle. Madot ja muut pieneliöt hajottavat kuivuneet kasvinosat humukseksi. Kukkapenkkiin jätettyjen kuivien kasvijätteen hajoamista voi nopeuttaa ripottelemalla niiden päälle typpipitoista lannoitetta. Biolan Puutarhan Kevätlannoite ja Biolan Luonnonlannoite soveltuvat perennojen lannoitukseen.

Lannoituksen jälkeen kukkapenkin pinnalle levitetään vielä ohut kerros Biolan Mustaa Multaa tai kompostia katteeksi. Näin istutusalue on kerralla siisti ja maahan saadaan uutta humusta. 

Kerran kuukaudessa annettu merileväruiskutus parantaa kasvien vastustuskykyä mm. kuivuutta ja kasvitauteja vastaan. Härmäalttiille perennoille, esimerkiksi syysleimulle, merileväruiskutuksia annetaan säännöllisesti.

Elokuussa perennat lannoitetaan Biolan Syksyn PK-lannoitteella.

Syksyllä perennojen kuihtuneet lehdet ja varret voi jättää leikkaamatta. Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse, mutta kivikkokasvit, ikivihreät perennat ja nuoret taimet hyötyvät suojauksesta. Kevätkylmälle herkkiä ovat särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo. Hyvä suoja pakkasta ja kuivattavaa kevätaurinkoa vastaan on Biolan Puutarhan Talvisuoja.  

 

Perennoja aurinkoon ja varjoon

Useimmat perennat viihtyvät puolivarjoisalla paikalla. Puolivarjolla tarkoitetaan kasvupaikkaa, joka on osan päivästä kasvuston tai rakennuksen varjossa. Osa lajeista selviytyy myös täydessä auringossa esimerkiksi eteläseinustalla. Tällaisten kasvien lehdet ovat yleensä joko pienet, paksut, vaha- tai nukkapeitteiset, että kasvi haihduttaisi mahdollisimman vähän vettä. Sen sijaan varjossa viihtyvien lajien lehdet ovat pääsääntöisesti ohuita ja suuria, että ne pyydystävät mahdollisimman paljon valoa.

 

Paahteeseen	Varjoon
helminukkajäkkärä	arovuokko
kultahelokki	kevätkaihonkukka
mehitähdet	jouluruusu
mirrinminttu	kevätpikkusydän
sammalleimu	kuunliljat
sulkaneilikka	särkynytsydän
unikot	ukonkello