Parvekeviljely on helppoa ja sopii aloittelevallekin viherpeukalolle. Parvekkeella voit kasvattaa niin kukkia kuin omaa satoakin. Valitse kasvit valoisuuden mukaan, hanki hyvä multa ja muista lannoittaa.
PARVEKE − VIHREÄ KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA
Parvekeviljely on helppoa ja sopii aloittelevallekin viherpeukalolle. Parvekkeella voit kasvattaa niin kukkia kuin omaa satoakin. Valitse kasvit valoisuuden mukaan, hanki hyvä multa ja muista lannoittaa.
Pienelläkin parvekkeella voi kasvattaa monenlaista kaunista ja herkullista. Lisää kasvutilaa parvekkeelle saa nikkaroimalla seinähyllyjä sekä istuttamalla riippuvia kasveja amppeleihin tai kasvattamalla köynnöksiä tukea vasten ylöspäin.
Lasitetulla parvekkeella olosuhteet ovat kuin kasvihuoneessa ja viljelykausi voi kestää jopa kuukausia avoparveketta kauemmin. Parveke on kaupunkiviljelijän rentoutumispaikka ja keittiötarha.
Suurin osa kasveista viihtyy parvekkeella, johon paistaa osan päivää aurinko. Itään ja länteen avautuvat parvekkeet ovat kasvien hoidon kannalta ihanteellisimmat. Pohjoisen varjossa kaikki kasvit eivät kuki, kun taas etelän helteisellä parvekkeella saatetaan tarvita varjostusta.
Aurinkoisella paikalla viihtyvät suojaista ja lämmintä kasvupaikkaa vaativat lajit. Paahdetta sietävien kasvien lehdet ovat yleensä luonnostaan nukkapintaisia, neulasmaisia, vahapintaisia tai muuten haihtumista vähentäviä. Perennoista paahteisella parvekkeella viihtyvät muun muassa maksaruohot, mehitähdet ja koristeheinät. Kesäkukista paadetta sietävät esimerkiksi hopeavillakko, koristeportulakka, pelargoni, petunia ja verbena. Yrteistä paahdetta sietävät laventeli, timjami ja salvia.
Varjossa viihtyvät suurilehtiset ja rehevät kasvit. Monien lajien lehdistö kasvaa varjossa kauniiksi, mutta kukkia kehittyy vähemmän kuin auringossa. Varjoon kannattaakin kokeilla kukkivien kasvien lisäksi lajeja, joiden koristearvo on lehdissä. Yrttien, heinien, ryhmäkasvien ja perennojen erikoiset lehtimuodot tulevat ruukkuistutuksissa hyvin esiin, kun kasveja katsotaan läheltä. Myös monet viherkasvit viihtyvät kesän varjoisalla parvekkeella. Perennoista varjon puolella viihtyvät esimerkiksi keijunkukat ja kuunliljat. Kesäkukista varjoa sietävät ahkeraliisa, kesäsypressi, lumihiutale, muratti ja verenpisara. Hyötykasveista varjossa satoa tuottavat esimerkiksi lehtikaali ja lehtimangoldi, salaatit ja lehtevät yrtit, kuten mintut ja sitruunamelissa.
Lehtibegonieat, muratti ja pehmytmesiheinä viihtyvät myös vähäisessä valossa. Värikkäät lehdet korvaavat kukintaa.
Kasvit, joilla on nukkapintaiset lehdet, sietävät eteläparvekkeen paahdetta.
Mustasilmäsusanna on yksivuotisena kasvatettava köynnös, jonka voi ohjata kasvamaan ylöspäin tai se voi riippua amppelissa. Mustasilmäsusannalla on suuret keltaiset, oranssit, valkoiset tai punertavat kukat.
Amppeliolkikukka kestää paahdetta. Se toipuu myös satunnaisista kastelu-unohduksista.
Kukkia ja syötäviä kasveja voi yhdistää samaan istutukseen. Persilja on kauniin vihreä ja se kestää myös syksyn viileyttä.
Pikkupetuniat ovat helppohoitoisia ja ne kukkivat tauotta keväästä syksyyn. Lisäksi kukat sietävät sadetta ja tuulta selvästi perinteistä petuniaa paremmin. Kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä.
Lehtibegonieat, muratti ja pehmytmesiheinä viihtyvät myös vähäisessä valossa. Värikkäät lehdet korvaavat kukintaa.
Kasvit, joilla on nukkapintaiset lehdet, sietävät eteläparvekkeen paahdetta.
Oikea multa helpottaa parvekeviljelyä
Parvekkeella kasvit kasvavat suhteellisen pienissä ruukuissa ja altaissa ja siksi mullalla on iso merkitys kasvien menestykseen. Hyvä multa pysyy pitkään kosteana, mutta myös kostuu helposti kuivumisen jälkeen. Biolan Kesäkukkamulta sisältää biohiiltä, joka varastoi vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvin käyttöön mullan kuivuessa. Kesäkukkamulta sopii parvekeruukkuihin niin kukkien kuin vihannestenkin kasvualustaksi ja se soveltyy myös luomukasvatukseen. Havut, pensasmustikka ja muut happamassa kasvualustassa viihtyvät kasvit istutetaan Biolan Havu- ja rodomultaan.
Älä unohda lannoitusta parvekepuutarhassakaan
Myös ravinteikkaaseen multaan istutettuja kasveja on lannoitettava, jotta ne jaksavat kasvaa ja kukoistaa tai tuottaa satoa koko kesän. Parvekepuutarhan kasveja voidaan lannoittaa joko kasteluveteen sekoitettavilla tai kasvualustaan sijoitettavilla lannoitteilla.
Varastolannoitus on helppo tapa huolehtia ruukkukasvien koko kesän ravinnetarpeesta. Varastolannoitukseen soveltuvat kaikki Biolanin rakeistetut ja jauhemaiset orgaaniset lannoitteet, jotka soveltuvat luomuun. Kukkiville ja satoa tuottavilla kasveille sopivin on Biolan Parvekekasvilannoite.
Istutusvaiheessa taimien väliin tehdään kuopat, joihin sijoitetaan lannoitetta pieninä kasoina. Ylilannoituksen välttämiseksi on tärkeää, että lannoitetta ei sekoiteta koko multamäärään. Lopuksi varastolannoite peitetään mullalla. Varastolannoitettuja kasveja kastellaan pelkällä vedellä.
Ruukkujen ja kasvatusaltaiden kastelu on helpompaa, jos istutusastiassa on vesivarasto. Biolan Planter Kasvatusallas on mainio apu parvekkeelle, koska altaan pohjalla on vesivarasto, josta riittää vettä kukille, salaateille ja yrteille noin viikon ajaksi. Altakastelun etu on myös se, että kasvualusta säilyy koko ajan oikeassa kosteudessa: Vettä imeytyy kapillaarisesti multaan kasvin tarpeen mukaan. Myös päältä kasteltaessa ylimääräinen vesi valuu aina vesivarastoon eikä tahri parvekkeen lattiaa.
Planter Kasvatusaltaaseen ja altakasteluruukkuihin erinomainen kasvualusta on Biolan Yrttimulta.
Parvekepuutarhan ihanat hyötykasvit
Parvekepuutarha voi koostua myös pelkistä hyötykasveista, sillä niistä löytyy näyttäviä lajeja niin ruukkuihin, amppeleihin kuin köynnöstukiinkin. Lisäksi hyötykasveista voidaan kerätä tuoretta ja maukasta satoa ruokapöytään.
Hyötykasvien kasvattaminen onnistuu parvekkeella ihan samaan tapaan kuin koristekasvienkin kasvatus. Luonnonmukainen varastolannoitus takaa, että syötävät kasvinosat säilyvät puhtaina, kun kasteluun käytetään pelkkää vettä.
Hyötykasvien kasvatus on helppoa aloittaa yrteistä ja salaateista. Biolan Yrttimaa on luomuviljelyynkin sopiva kasvatussäkki, johon voi istuttaa taimet tai kylvää siemenet.
Tomaatti ja kurkku viihtyvät Kasvusäkissä parvekkeella
Helppo ja varmatoiminen kasvualusta tomaattien, kurkkujen, kurpitsoiden, chilien ja muiden paljon ravinteita vaativien vihannesten parvekeviljelyyn on Biolan Kasvusäkki. Se sisältää luonnonmukaisen varastolannoitteen, josta riittää ravinteita kolmelle taimelle koko kesäksi eikä muuta lannoitusta tarvita. Kasteluun käytetään pelkkää vettä.
Kastelu hoituu vaivattomasti ja siististi, kun Kasvusäkin alle laitetaan Kasteluallas. Se toimii vesivarastona, josta vesi imeytyy kapillaarisesti kasvualustaan kasvin tarpeen mukaan. Kastelualtaan vesivarasto riittää satoikäisillä tomaatintaimilla vähintään viikon ajaksi ja pikkutaimilla paljon pidempään. Tämä mahdollistaa parvekepuutarhurin loman kesällä, kunhan lasitetun parvekkeen tuuletuksesta on huolehdittu. Myös päältä kasteltaessa ylimääräinen vesi valuu altaaseen eikä tahri lattiaa.
Pavut ja herneet viihtyvät lämpimällä parvekkeella. Köynnöstävistä pavuista saa kasvatettua nopeasti näkösuojan ja sen lisäksi syyskesällä päästään nauttimaan sadosta. Pavut syödään kypsennettyinä. Herneitä voi kasvattaa köynnöstukea vasten tai niistä voi ottaa pelkän versosadon.
Mansikoista parvekepuutarhaan kannattaa valita jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Amppelimansikan sato riippuu kauniisti ja siksi se kannattaakin istuttaa amppeliin. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston ja ne ovatkin kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.
Luomutomaatteja on helppo kasvattaa Kasvusäkissä, jossa on valmiina ravinteet koko kesäksi.
Kirsikkatomaateista saa kerätä maukasta satoa suoraan lautaselle.
Planter Kasvatusaltaan altakastelu tekee yrttien kasvatuksesta helppoa.
Salaatit ovat nopeakasvuisia ja helppoja kasvattaa ruukuissa ja Kasvatusaltaassa. Parvekepuutarhassa kannattaa suosia lehtisalaatteja, joista voidaan napsia lehtisatoa vähitellen koko kesän ajan. Salaateista on olemassa myös siemensekoituksia, jolloin yhdestä siemenpussista saadaan monenlaisia makuja ja silmänruokaa.
Lehtimangoldi on paitsi syötävä vihannes, myös upea koristekasvi. Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin tavoin. Paksut ja värikkäät lehtiruodit voi höyryttää ja syödä parsan tapaan. Pienet lehdet sopivat salaatteihin sellaisenaan.
Lehtikaali on yksi ravintorikkaimmista vihanneksista. Lehdet, etenkin punasävyiset, ovat erittäin koristeelliset. Lehtikaali kestää myös syksyn kylmyyttä. Lehtikaalia voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruuissa.
Pavut ja herneet viihtyvät lämpimällä parvekkeella. Köynnöstävistä pavuista saa kasvatettua nopeasti näkösuojan ja sen lisäksi syyskesällä päästään nauttimaan sadosta. Pavut syödään kypsennettyinä. Herneitä voi kasvattaa köynnöstukea vasten tai niistä voi ottaa pelkän versosadon.
Mansikoista parvekepuutarhaan kannattaa valita jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Amppelimansikan sato riippuu kauniisti ja siksi se kannattaakin istuttaa amppeliin. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston ja ne ovatkin kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.
Mansikoista parvekepuutarhaan kannattaa valita jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Amppelimansikan sato riippuu kauniisti ja siksi se kannattaakin istuttaa amppeliin. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston ja ne ovatkin kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.
Luomutomaatteja on helppo kasvattaa Kasvusäkissä, jossa on valmiina ravinteet koko kesäksi.
Kirsikkatomaateista saa kerätä maukasta satoa suoraan lautaselle.
Planter Kasvatusaltaan altakastelu tekee yrttien kasvatuksesta helppoa.
Salaatit ovat nopeakasvuisia ja helppoja kasvattaa ruukuissa ja Kasvatusaltaassa. Parvekepuutarhassa kannattaa suosia lehtisalaatteja, joista voidaan napsia lehtisatoa vähitellen koko kesän ajan. Salaateista on olemassa myös siemensekoituksia, jolloin yhdestä siemenpussista saadaan monenlaisia makuja ja silmänruokaa.
Lehtimangoldi on paitsi syötävä vihannes, myös upea koristekasvi. Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin tavoin. Paksut ja värikkäät lehtiruodit voi höyryttää ja syödä parsan tapaan. Pienet lehdet sopivat salaatteihin sellaisenaan.
Lehtikaali on yksi ravintorikkaimmista vihanneksista. Lehdet, etenkin punasävyiset, ovat erittäin koristeelliset. Lehtikaali kestää myös syksyn kylmyyttä. Lehtikaalia voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruuissa.
Pavut ja herneet viihtyvät lämpimällä parvekkeella. Köynnöstävistä pavuista saa kasvatettua nopeasti näkösuojan ja sen lisäksi syyskesällä päästään nauttimaan sadosta. Pavut syödään kypsennettyinä. Herneitä voi kasvattaa köynnöstukea vasten tai niistä voi ottaa pelkän versosadon.
Kasvit, joilla on nukkapintaiset lehdet, sietävät eteläparvekkeen paahdetta.
Mustasilmäsusanna on yksivuotisena kasvatettava köynnös, jonka voi ohjata kasvamaan ylöspäin tai se voi riippua amppelissa. Mustasilmäsusannalla on suuret keltaiset, oranssit, valkoiset tai punertavat kukat.
Amppeliolkikukka kestää paahdetta. Se toipuu myös satunnaisista kastelu-unohduksista.
Kukkia ja syötäviä kasveja voi yhdistää samaan istutukseen. Persilja on kauniin vihreä ja se kestää myös syksyn viileyttä.
Pikkupetuniat ovat helppohoitoisia ja ne kukkivat tauotta keväästä syksyyn. Lisäksi kukat sietävät sadetta ja tuulta selvästi perinteistä petuniaa paremmin. Kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä.
Lehtibegonieat, muratti ja pehmytmesiheinä viihtyvät myös vähäisessä valossa. Värikkäät lehdet korvaavat kukintaa.
