Parsa eli ruokaparsa on monivuotinen vihannes, jonka nuoria versoja käytetään ruoanlaitossa ja myös tuoreena. Parsa lähtee hitaasti kasvuun, mutta vanhempi kasvusto on helppohoitoinen.
Parsa eli ruokaparsa on monivuotinen vihannes, jonka nuoria versoja käytetään ruoanlaitossa ja myös tuoreena. Parsa lähtee hitaasti kasvuun, mutta vanhempi kasvusto on helppohoitoinen.
Ruokaparsa (Asparagus officinalis) on vanha vihanneskasvi, joka tuli Pohjolassa tutuksi jo 1600- ja 1700-luvuilla. Parsa tuottaa meillä satoa toukokuussa eli aikaan, jolloin puutarhasta ei saa vielä juuri muuta tuoretta syötävää.
Parsaa voi viljellä valkoisena tai vihreänä. Valkoinen parsa korjataan juuri ennen sen tunkeutumista päivänvaloon. Valkoisen parsan sadonkorjuu on työlästä eikä sen ravintoarvo ole yhtä hyvä kuin vihreän parsan, joten on suositeltavampaa kasvattaa vihreitä parsanversoja.
Parsa on monivuotinen ja siksi sen kasvupaikka onkin valittava huolella. Kasvupaikan tulee olla lämmin ja suojaisa eikä kasvualustassa saa olla monivuotisia rikkakasveja. Parsa viihtyy parhaiten multavassa hietamaassa, jonka pH on vähintään 6,5 eli maa on hyvin kalkittu.
Parsan kasvattaminen satoikään vie useita vuosia. Parsan voi kylvää siemenistä tai istuttaa valmiista taimista. Taimikasvatus ennen istutusta kestää kaksi vuotta. Taimia varten kaivetaan vako, jonka pohjalle laitetaan esimerkiksi hyvin maatunutta kompostia. Taimet istutetaan noin 40 cm taimivälillä ja vähintään 15 cm syvyyteen vaon pohjalle. Istutusvuoden syksyllä vako täytetään. Mitä syvemmälle parsa istutetaan sitä paremmin se kestää talven pakkaset. Istutuksen yhteydessä taimet kastellaan kunnolla ja istutuskesänä huolehditaan kasvualustan riittävästä kosteudesta.
Parsan annetaan rehevöityä ja kasvattaa juurakkoa ainakin istutusvuosi ja vielä 1–2 vuotta sen jälkeen. Kasvukauden aikana kasvustoa lannoitetaan, harataan rikkakasvit ja syksyllä tuleentunut versosto leikataan.
Kun parsakasvusto tuleentuu, suurin osa kasvin ravinteista kulkeutuu juurakkoon. Satokauden alkaessa ravinteet ovat siellä kasvin saatavilla, joten on hyödyllisempää lannoittaa heti sadonkorjuun jälkeen kuin ennen sitä. Parsan lannoitukseen sopii erittäin hyvin Biolan Kasvimaalannoite, jota levitetään 2 litraa/10 m².
Parsaa korjataan ensimmäisenä satovuonna (kun taimi on vähintään kolmevuotias) viikon ajan. Seuraavina vuosina sadonkorjuuaikaa voi pidentää jopa kuukauteen asti. Liian pitkään jatkunut sadonkorjuu vähentää kasvin hiilihydraattivarastoja ja seuraavan vuoden sato kärsii. Satoa korjataan parin päivän välein; sopiva korjattavien versojen pituus on noin 15 cm. Versot leikataan tai taitetaan maanpinnan tasalta tai hieman sen alapuolelta.
Parsa sisältää paljon vitamiineja, mutta vähän energiaa. Vihreää parsaa ei tarvitse kuoria, vaan se voidaan pilkkoa salaatteihin sellaisenaan. Parsan voi myös höyryttää niputettuna ja nauttia esimerkiksi voisulan tai kermaviilikastikkeen kanssa. Parsasta saadaan herkullinen sosekeitto alkupalaksi tai se voidaan kuorruttaa juustolla pääruoan lisukkeeksi.