Palsternakka
Palsternakkaa voidaan käyttää porkkanan tavoin muun muassa keitoissa, padoissa, gratiineissa ja leivonnaisissa. Palsternakan kasvatus onnistuu siemenistä niin kasvimaalla kuin viljelylaatikoissakin.
Palsternakka
Palsternakkaa voidaan käyttää porkkanan tavoin muun muassa keitoissa, padoissa, gratiineissa ja leivonnaisissa. Palsternakan kasvatus onnistuu siemenistä niin kasvimaalla kuin viljelylaatikoissakin.
Yleistä palsternakasta
Palsternakka on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuotena kehittyy kartion muotoinen mehevä pääjuuri, jota käytetään ravinnoksi. Seuraavan vuonna palsternakka kukkii ja tekee siemeniä.
Palsternakan maku on voimakkaan mausteinen ja makea. Korkea sokeripitoisuus ja eteeriset öljyt antavat palsternakalle sen tyypillisen vahvan maun. Palsternakkaa voidaan käyttää porkkanan tavoin muun muassa keitoissa, padoissa, gratiineissa ja leivonnaisissa.
Paitsi ravintokasvina palsternakka on jo kauan tunnettu lääkekasvina. Palsternakkaa käytettiin 1800-luvulla mm. naisten hysterian hoidossa. Nykypäivänäkin palsternakka on lääketieteellisen kiinnostuksen kohteena. Palsternakan eniten tutkittu ominaisuus on sen kouristuksia lieventävä vaikutus. Palsternakassa on havaittu olevan muun muassa furokumariinia, jota käytetään ihosairauksien hoidossa ja aurinkovoiteissa.
Kylvä palsternakka multavaan maahan
Palsternakka menestyy multavassa syvään muokatussa hiekkamaassa, joka on kalkittu. Kalkitukseen soveltuu Biolan Puutarhakalkki. Sitä käytetään 1–3 kg 10 neliömetrille. Lannoitukseen käytetään joko Biolan Kasvimaalannoitetta tai Biolan Peruna- ja juureslannoitetta 2,5–3,5 litraa 10 neliömetrille. Nämä tuotteet soveltuvat myös luomusadon kasvattamiseen.
Palsternakan siemen itää hitaasti, taimettuminen voi kestää jopa kolme viikkoa. Itämisen nopeuttamiseksi palsternakan siemenet liotetaan yön yli ennen kylvöä. Sopiva kylvösyvyys on 1–2 cm. Palsternakan siemen menettää nopeasti itävyytensä, joten kylvöihin kannattaa hankkia aina uutta siementä.
Kasvukauden alussa on tärkeää huolehtia rikkakasvien torjunnasta. Riviväli harataan ja rivien kohdalta rikkakasvit poistetaan käsin. Veden ja ravinteiden puute heikentävät sadon laatua, sillä kasvuhäiriöistä kärsineen palsternakan juuret muuttuvat rakenteeltaan helposti puiseviksi. Etenkin taimettumisen aikaan palsternakka kaipaa kastelua, jos samaan aikaan osuu pitkä poutajakso.
Palsternakan sadonkorjuu ja käyttö
Palsternakka kestää hyvin kylmää, joten sadonkorjuun voi jättää myöhäissyksyyn. Palsternakka voidaan jättää kasvupaikalleen jopa talven yli ja nostaa sato vasta seuraavana keväänä, kuitenkin ennen uutta kasvuunlähtöä.
Sadonkorjuussa apuna käytetään talikkoa, jolla irrotetaan tiukassa olevat juuret. Palsternakan lehdistä erittyy alkaloideja, jotka saattavat aiheuttaa ihottumaa. Niinpä nostovaiheessa kädet kannattaa suojata käsineillä. Sadonkorjuussa on varottava vioittamasta juuria, sillä vioittuneet juuret menettävät helposti vettä ja niiden säilyvyys heikkenee.
Terveen palsternakan säilyvyys on jopa 6–8 kuukautta hyvissä varasto-oloissa. Palsternakka säilytetään mahdollisimman viileässä kellarissa tai kylmiössä. Juurten nahistumisen ehkäisemiseksi ne varastoidaan Biolan Puutarhan Talvisuojaan haudattuna.