Melonit ovat on lämpöä rakastava vihanneksia, mutta niiden kasvatus onnistuu myös Suomessa. Vesimeloni, kuten muutkin melonit, hyötyy lyhyestä taimikasvatuksesta; kylvä vesimeloni toukokuun alussa sisälle esikasvatukseen.
Melonit ovat on lämpöä rakastava vihanneksia, mutta niiden kasvatus onnistuu myös Suomessa. Vesimeloni, kuten muutkin melonit, hyötyy lyhyestä taimikasvatuksesta; kylvä vesimeloni toukokuun alussa sisälle esikasvatukseen.
Melonilajit jaetaan vesimeloneihin (Citrullus vulgaris) ja sokerimeloneihin (Cucumis melo). Vesimelonien siemenet jakautuvat eri puolille hedelmälihaa, sokerimelonien siemenet taas keskittyvät yhtenäisesti hedelmän sisäosiin. Sokerimeloneihin kuuluvat mm. verkkomeloni, hunajameloni ja cantaloupemeloni. Muita meloneja hoidetaan samaan tapaan kuin vesimelonia.
Sekä vesimelonin että sokerimelonien taimikasvatuksen ehtii aloittaa vielä toukokuun alussa. Melonin siemenet kylvetään yksittäin pieniin ruukkuihin. Hyvä kasvualusta on esimerkiksi Biolan Kylvö- ja taimimultaan tai Biolan Yrttimulta. Kylvöksen päälle kannattaa laittaa muovikelmu, joka takaa tasaisen kosteuden itämisen ajan. Meloni taimettuu noin kahden vuorokauden kuluttua kylvöstä, minkä jälkeen muovi poistetaan kylvöksen päältä.
Melonin taimia kastellaan aluksi pelkällä vedellä. Jos taimikasvatusaika on pidempi kuin kolme viikkoa, kasteluveteen lisätään joko Biolan Ravinnenestettä tai Biolan Kastelulannoitetta.
Vesimelonin taimien istutusajankohtaan vaikuttaa tuleva kasvupaikka ja sääolot. Meloni on kylmänarka vihannes, joten istutusta viivytetään niin kauan, että ilman lämpötila ei enää istutuksen jälkeen laske alle 10 ºC. Kasvihuoneessa sato kypsyy aikaisemmin kuin avomaalla.
Vesimelonin kasvatus on helppoa istutusvalmiissa Biolan Kasvusäkissä. Ennen istutusta säkin pohjaan tehdään viillot, joista ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois. Kasvusäkissä on ravinteen kolmelle melonin taimelle koko kesän ajaksi. Istutuksen jälkeen melonin taimia kastellaan tyvelle, jotta juurien olisi mahdollisimman helppo saada vettä. Juurtumisen jälkeen siirrytään kastelemaan pussiin merkityistä kasteluaukoista.
Jos kasvatat meloneja multapenkissä, lisää istutuksen yhteydessä varastolannoitus:
Normaalisti kasvihuoneessa vesimelonin, verkkomelonin ja hunajamelonin taimet ohjataan kasvamaan ylös tukinarun varassa. Meloni vaatii hedelmiä tuottaakseen onnistuneen tuuli- tai hyönteispölytyksen. Avomaalla pölytys onnistuu yleensä hyvin, mutta kasvihuoneessa pölytys voidaan varmistaa käsin. Melonin pölytys varmistetaan keräämällä aukinaisia hedekukkia, joilla pölytetään samaan aikaan aukiolevat emikukat. Emikukassa on pullistunut kukkavarsi, kun taas hedekukan kukkavarsi on hoikka.
Meloni tekee kukat ja siten myöhemmin myös hedelmät lehtihangoista lähteviin sivuversoihin. Sivuversoihin jätetään kukan jälkeen yksi lehti, jonka jälkeen verso katkaistaan terävällä veitsellä. Kotikasvihuoneessa yksi melonin taimi tuottaa tavallisesti kolme hedelmää.
Koska melonin hedelmä on mehukas, se vaatii paljon kastelua. Kasvusäkissä kasvatettavien melonien kastelua helpottaa Biolan Kasteluallas.
Kypsän melonin tunnistaa siitä, että hedelmä tuoksuu ja tyvestä painettaessa se tuntuu pehmeältä. Kypsä meloni on myös mehukas. Melonin kypsyyttä voi tarkkailla myös koputtamalla hedelmän pintaa: kypsän ääni muuttuu kumeaksi. Raakaa melonia voi kypsyttää huoneenlämmössä.
|
'Galia' − verkkomeloni |
|
'Dicorent' |
||
'Gordes' |
||
'Ogen' |
||
'Sugar Baby' − vesimeloni |
||