Talvi on viherkasveille haasteellisinta aikaa. Marraskuun alussa päivä on lyhentynyt alle yhdeksään tuntiin koko maassa ja se tarkoittaa viherkasveille talvilepoon siirtymistä. Nyt on se hetki, kun viherkasvien kastelua ja lannoitusta vähennetään ja niiden hoitorutiineissa aloitetaan talviaika. Biolanin puutarhaneuvoja antaa vinkit kuinka saat tämän hetken suosikkikasvit selviämään kevääseen.
Liikakastelu mädännyttää pylvästyräkin
Marraskuun alusta helmikuun puoliväliin asti luonnonvaloa on niin vähän, että lähes kaikki viherkasvit kärsivät valon puutteesta. Vähässä valossa kasvu pysähtyy. Kun kasvit eivät kasva, ne eivät tarvitse lannoitusta eivätkä niin paljon kastelua kuin kesällä.
− Yleisin viherkasvien hoitovirhe talviaikaan on liikakastelu. Märäksi kasteltu ruukun multa on ilmaton. Hapenpuutteesta kärsivät juuret alkavat ruskettua ja sitten lehdet kellastua. Lopulta koko kasvi voi kuolla. Herkimpiä liikakastelulle ovat mehevälehtiset ja -vartiset mehikasvit, kuten rahapuu, pylvästyräkki ja kaktukset. Myös amppelikasvatuksen myötä uuteen suosioon noussut kultaköynnös kärsii talvella herkästi märässä mullassa, varoittaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Ennen kastelua tarkistetaan mullan kosteus. Silmämääräisesti se on hankalaa, koska pintamullan on hyvä antaa kuivua talvella aina ennen uutta kastelua.
− Mullan kosteus kannattaa tarkistaa hieman pintaa syvemmältä. Hyvä apuväline tähän on tulitikku. Kun sen työntää muutaman sentin syvyyteen ja nostaa ylös, niin tietää onko multa ruukussa kosteaa: Kosteasta mullasta tikkuun jää pieniä multamuruja, kuiva multa ei jää tikkuun kiinni, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.
Myös lannoitus voidaan lopettaa vuoden pimeimmäksi ajaksi. Lannoituksen tilalla annetaan merileväuutetta, joka lisää kasvien elinvoimaisuutta. Merilevää voi antaa joko kastelu- tai sumutusveteen sekoitettuna.
Kuiva huoneilma ruskettaa saniaisen lehdet
Kuiva huoneilma on lämmityskaudella riski kasvien hyvinvoinnille. Useimmat viherkasvimme ovat kotoisin tropiikista, missä on luonnostaan kostea ilma. Kun nämä kasvit joutuvat sinnittelemään huoneessa, jonka suhteellinen ilmankosteus voi pakkasella laskea jopa alle 30 prosenttiin, on riskinä lehdenkärkien ruskettuminen.
Kasvit, joilla on isot ja ohuet lehdet, kuten silkkimaija, nukkumatti ja saniaiset, kärsivät pahiten kuivasta huoneilmasta.
− Kasvit viihtyvät paremmin, jos ne kootaan ryhmiksi. Kasvit haihduttavat vettä huoneilmaan, ja mitä enemmän kasveja huoneessa on sitä tehokkaammin ne pystyvät parantamaan kuivaa huoneilmaa. Kuiva ilma on haitallista myös meille ihmisille, joten kasvien avulla sisäilmasta saadaan terveellisempää, muistuttaa Biolanin Kerttula.
Siirrä rahapuu eteläikkunalle
Talvikuukausiksi viherkasvit siirretään valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi ikkunan edestä siirretään kaihtimet ja verhot päiväksi sivuun. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaanti paranee, kun lehdet puhdistetaan pölystä joko pyyhkimällä kostealla liinalla tai suihkuttamalla kasvit säännöllisesti.
− Nyt suosiossa olevat kirjavalehtiset viherkasvilajikkeet ovat kaikkein herkimpiä valonpuutteelle. Kirjavalehtisillä kasveilla on vähemmän lehtivihreää kuin vihreälehtisillä ja siksi niiden elinvoima hiipuu herkemmin vähässä valossa. Liian vähässä valossa kauniin kirjavat lehdet saattavat muuttua tylsän vihreiksi, sanoo puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Kirjavalehtisten kasvien lisäksi myös aavikon paahteesta kotoisin olevat mehikasvit, kuten rahapuu ja kaktukset, kannattaa talvella siirtää kodin valoisimpaan paikkaan.
Talvikuukausina kasvivalot parantavat viherkasvien viihtyvyyttä ja lisävalon avulla kasvit viihtyvät myös sisemmällä huoneessa. Kasvivalot kannattaa pitää päällä niin, että kasveilla on noin 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa.
Mihin ryhmään viherkasvisi kuuluvat?
Tarvitsee ilman kostuttamista − Kokoa kasvit ryhmäksi ja sumuttele lehtiä.
Kaipaa valoa, ei kestä märkää multaa – Nosta valoisalle ikkunalle ja pidä kasteluiden välillä reilu tauko.
Sietää vähää valoa ja niukkaa kastelua – Helppoja hoidettavia myös aloitteleville viherpeukaloille.
Lisätietoja:
Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, 040 5795 626, riikka.kerttula@biolan.fi