Sammal on ihanteellinen kasvualusta niin ammattiviljelyyn kuin kotipuutarhureille

Sammaleen keruukausi alkaa toukokuussa ja nyt pakkasten saapumisen myötä kausi on päättymässä. Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy kerää rahkasammalta patentoidulla erikoiskoneella, joka poimii sammaleen kevyesti suon pinnalta. Rahkasammalta käytetään uudenlaisten kasvualustojen valmistamiseen. Ne sopivat niin ammattiviljelyyn kuin kotipuutarhureiden käyttöön. Suomessa on poikkeuksellisen paljon sammaleen tuotantoon soveltuvia soita, joista moni on täysin tuottamattomassa tilassa. Sammaleessa piilee suuri kasvu- ja vientipotentiaali. Tähän Biolan Group panostaa nyt tuotekehityksessään.

Biolan Group on ollut mukana elävään sammalmateriaaliin perustuvien kasvualustojen tuotekehityksessä jo vuodesta 2000. Kaupallinen ja systemaattinen sammaleen keruu aloitettiin vuonna 2016. Sammalta kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuukoneella. Maailman ensimmäinen sammaleenkeruukone on suomalainen keksintö.

Sammalta kerätään vain kitumaan suolta

Kasvualustoiden valmistukseen käytettävä rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaan soita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal on uusiutuva luonnonvara eikä sen keruu ei aiheuta uhkaa soiden häviämisestä. Rahkasammaleen tuotantokapasiteetti on Suomessa valtava. Sitä riittää myös vientiin merkittävissä määrin. Suomen suopinta-ala on yhteensä noin 9 miljoonaa hehtaaria, joista kitumaasoita on noin 800 000 hehtaaria. Näistä keruukelpoisia suoalueita on 300 000 hehtaaria, joista käytössä on tällä hetkellä noin 70 hehtaaria, Biolan Groupin toimistusjohtaja Teppo Rantanen kuvailee.

Sammal kerätään patentoidulla keruukoneella

Rahkasammal kasvaa noin 30 senttimetrin kerroksena suon pinnassa. Rahkasammal irrotetaan suon pinnasta erikoisvalmisteisella kauhakuormaimella. Kone on rakennettu metsänkorjuukoneen päälle. Sen patentoidulla laitteistolla sammaleesta poistetaan vettä jo korjuualueella. Näin vesi palautuu takaisin suon alkuperäiseen biotooppiin ja leviää laajemmalle. Suon pintaa ei kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Keruukohta palautuu ennalleen jo kymmenessä vuodessa, ja uusiutuminen seuraavaan korjuuseen on tapahtunut 25–30 vuoden kuluttua.

– Suoalueita ei kuivata, vaan ne on mieluummin ennallistettava tukkimalla mahdolliset ojitukset. Näin suo ennallistuu nopeasti ja kasvaa sammalta parhaiten. Noin viiden vuoden kuluttua suo toimii jälleen hiilinieluna, Rantanen kertoo.

Sammal on tulevaisuuden kasvualusta

Ominaisuuksiltaan sammal sopii erinomaisesti kasvualustaksi niin ammattiviljelyyn kuin viherpeukaloiden koteihin ja puutarhoihin. Muihin orgaanisiin kasvualustoihin verrattuna yksi sen valteista on homehtumattomuus. Sammaleella on luontaisia mekanismeja suojautua lahottajasieniltä, joten se torjuu myös kasvitauteja. Sammaleen ilmavuus edistää juurten hyvinvointia. Se varastoi myös hyvin vettä kasvien käyttöön. Liikakastelun riski pienenee, sillä sammal säilyttää ilmavuutensa märkänäkin. Koska se on painoltaan kevyttä, sammalpohjaisten kasvualustojen pakkauksia on kevyt käsitellä.

– Sammal on tulevaisuuden kasvualusta. Lähdemme siitä, että Biolanilla pitää olla jo vuonna 2021 valmius tuottaa sammalpohjaisia tuotteita isoja määriä. Tähän suuntaan toimintaa määrätietoisesti kehitetään, paljastaa Biolanin Teppo Rantanen.

Rahkasammaleesta valmistetut tuotteet ovat toimineet vaativissa ammattiviljelykokeissa jopa paremmin kuin kilpailevat tuotteet. Luonnonvarakeskuksen (Luken) testeissä kurkkusadosta saatiin sammalpohjaisella kasvualustalla 107 kilon kurkkusato, kun kivivillalevyllä kasvatettu vastaava kurkkusato oli 100 kiloa.

– Tuotekehitystä jatketaan, sillä uskomme sammalpohjaisilla kasvualustoilla olevan tulevaisuudessa suurta kysyntää niin Suomessa kuin maailmalla. Nykyinen kestävää kehitystä arvostava asenneilmapiiri tukee sammaleen yleistymistä niin harrastaja kuin ammattiviljelyssäkin. Sammal tarjoaa kompostoitavan vaihtoehdon kivivillalevyille, jotka ovat yleisiä Keski-Euroopan kasvihuoneissa. Tämä merkitsee kiinnostavia vientinäkymiä suomalaiselle sammaleelle, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Biolan Group
Teppo Rantanen, toimitusjohtaja
puh. 040 5010 589
teppo.rantanen@biolan.fi