Puutarhaneuvojan helpot vinkit kaupunkiviljelyyn

Tänä keväänä parvekkeet ja terassit valjastetaan hyötykasviviljelyyn, kun entistä useampi haaveilee oman sadon kasvatuksesta. Valoisalla kasvupaikalla satoa tuottavat niin yrtit, vihannekset kuin juureksetkin, mutta myös varjon puolelle löytyy satokasveja. Lasitetulla parvekkeella kasvukausi on pidempi kuin ulkona ja lasien suojassa viihtyvät hyvin myös monet lämpöä kaipaavat kasvit.

Parveke on monen kaupunkiasujan rentoutumispaikka, ja yhä useammin, myös keittiötarha. Pienelläkin parvekkeella voi kasvattaa monenlaista kaunista ja herkullista. Lisää kasvutilaa parvekkeelle saa istuttamalla riippuvia kasveja amppeleihin ja kasvattamalla köynnöksiä tukea vasten ylöspäin.

Aurinkoisella, etelän puoleisella parvekkeella viihtyvät lähes kaikki kasvit. Aurinko parantaa yrttien ja vihannesten makua, nopeuttaa sadon kypsymistä ja lisää sadon määrä.

− Jos oma parveke sattuu olemaan varjon puolella, ei ole syytä vaipua epätoivoon. Varjoon valitaan kasveja, joiden sadontuotto ei ole riippuvainen kukinnasta. Esimerkiksi salaatit, rukola, yrtit, lehtikaali, retiisi ja lehtimangoldi ovat herkkuja, joita kannattaa kokeilla varjossakin, rohkaisee Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. 

Avoparvekkeella satoa tuottavat parhaiten yrtit, pavut, salaatit, kaalit ja juurekset. Lasitettu parveke on olosuhteiltaan kuin kasvihuone, ja siellä viihtyvät myös lämpöä rakastavat vihannekset, kuten tomaatti, chili, kurkku ja munakoiso.

Lasitetulla parvekkeella hyötykasvien kasvatuksen alkuun pääsee yleensä toukokuun alussa ja avoparvekkeella toukokuun loppupuolella. Ensin istutetaan viileää säätä sietäviä kasveja, kuten kaaleja, lehtisalaattia ja persiljaa. Ja vasta kun yöt ovat lämmenneet, eikä hallanvaara ole, istutetaan kylmänarat kasvit, kuten tomaatti, kurkku, kesäkurpitsa ja maissi.

− Jos öisin on pakkasta, lasitetullakaan parvekkeella ei kannata vielä aloittaa hyötykasviviljelyä. Mutta monet kevätkukat sietävät viileää säätä, joten nyt jo voi parveketta somistaa orvokeilla, sipulikukilla, kääpiöesikoilla sekä murateilla. Ja jos multasormea kutittaa jo pahasti, nyt on oikea aika aloittaa sisällä monien vihannesten taimikasvatus, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Aloita hyötykasvien esikasvatus sisällä

Vielä huhtikuussa ehtii aloittaa muun muassa lehtikaalin, basilikan, lehtisalaatin ja timjamin taimien esivastuksen. Kylvöpyyhiin kannattaa ryhtyä heti.

− Hanki kylvöihin ja taimikasvatukseen tarkoitettua multaa. Kostuta se pesuvadissa, desi vettä multalitraan, ja sekoita tasaiseksi. Laita esikostutettu multa puhtaisiin kylvöastioihin ja kylvä siemenet. Kastele itämisen ajan sumuttamalla, opastaa Biolanin Kerttula.

Nyt on mainio hetki aloittaa myös ruukkuperunan kasvatus, jos haaveissa on kullankeltainen perunasato omalta parvekkeelta. Ruukkuperunan kasvatukseen voi hyödyntää jääkaappiin unohtuneet itäneet perunat.

−  Laita tyhjään maitotölkkiin muutama sentti multaa, sitten peruna ja päälle vielä reilusti multaa. Kun hallanvaara on ohi, voit istuttaa taimet suureen ruukkuun parvekkeelle, kannustaa viljelykokeiluun puutarhaneuvoja Kerttula.

Kylmänarat kurkku ja kesäkurpitsa kylvetään aikaisintaan vappuna, koska niille riittää kolmen viikon esikasvatus sisällä. Toukokuussa suoraan parvekkeelle voidaan kylvää salaattia, rukolaa, lehtimangoldia, tilliä ja retiisiä.

Biohiili ja kastelualtaat helpottavat kastelua

Parvekeviljelyssä kastelu työllistää kesän aikana, koska parvekekasvit kasvavat ruukuissa, säkeissä tai altaissa, joissa multamäärä on rajallinen. Mitä pienempi ruukku on, sitä nopeammin kasvi käyttää multaan varastoituneen veden. Paahteisella parvekkeella kasvit kuluttavat vettä huomattavasti enemmän kuin varjoparvekkeella. Myös tuuli lisää kasvien vedentarvetta.

− Parvekkeelle kannattaa valita multa, jossa on mukana biohiiltä. Kastelun yhteydessä biohiili sitoo itseensä vettä ja luovuttaa sitä kasvin käyttöön, kun multa kuivuu. Biohiilen ansiosta parvekekasvien kasteluväliä voidaan pidentää, vinkkaa Biolanin Kerttula.

Erilaiset vesisäiliölliset ruukut ja kastelualtaat helpottavat kastelua, koska niihin voidaan varastoida vettä kasvin tarpeisiin helposti jopa viikoksi. Kastelualtaiden ansiosta parveketarhuri voi myös lomailla kesällä, kunhan vaan muistaa huolehtia lasitetun parvekkeen tuuletuksesta.

Älä hukuta satohaaveita lannoituksen puutteeseen

Runsaan sadon kasvattamiseen kasvi tarvitsee paljon ravinteita. Kasvi käyttää ruukun mullan ravinnevarastot nopeasti loppuun, siksi tarvitaan lisälannoitusta. Lannoite voidaan lisätä kasteluveteen tai ruukun multaan.

Luonnonmukainen, helppo ja siisti tapa ravita parvekkeen kasvit, on lisätä ruukkuun varastolannoitus. Varastolannoitukseen soveltuvat hidasliukoiset orgaaniset lannoitteet, kuten kanankakka. Nämä lannoitteet tunnistaa pakkauksen merkinnästä ’soveltuu luomuviljelyyn’. Varastolannoituksessa koko kesän aikana tarvittava ravinnemäärä voidaan antaa kerralla jo istutuksen yhteydessä.

− Istuta ensin kasvit ruukkuihinsa. Tee sen jälkeen taimien väliin kuoppa, johon annostelet pakkauksen ohjeen mukaisen määrän lannoitetta. Peitä lopuksi lannoite kerroksella multaa. Varastolannoitettuja ruukkuja voi kastella koko kesän pelkällä vedellä eikä lannoitusta tarvitse sen koommin muistella, ihanan helppoa ja huoletonta! Ja kun lannoitevarasto on mullassa, ei ole vaaraa, että lannoitetta roiskuisi kasteltaessa yrttien tai salaattien lehdille, muistuttaa Biolanin Riikka Kerttula.

Ylilannoituksen välttämiseksi on tärkeää, että lannoitetta ei sekoiteta koko ruukkuun, vaan se jätetään yhtenäiseksi osioksi taimien väliin. Kasvin juuret kasvavat vähitellen kiinni varastolannoitteeseen ja ottavat siitä ravinteita tarpeensa mukaan.

Lisätietoja:

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula 040 5795 626  riikka.kerttula@biolan.fi
www.biolan.fi/parveke