Viileät kevätpäivät ovat hillinneet kotipuutarhureiden innostusta pihatöihin, mutta nyt sääennuste lupaa lämpenevää. On aika siistiä kukkapenkit ja lannoittaa pensaat, puut, perennat ja nurmikko uuteen kasvuun. Puutarhaneuvojan vinkeillä suoriudut kevätaskareista helposti ja ekologisesti.
Entistä useampi haluaa hoitaa puutarhaansa mahdollisimman ekologisesti. Biolanin kuluttajatutkimuksen* mukaan 40 prosenttia kotipuutarhureista haluaa puutarhanhoidolla tukea luonnon monimuotoisuutta.
– On todella hienoa, että kotipuutarhoissa mietitään entistä enemmän ekologisuutta ja monimuotoisuutta. Suunta on karuista kivipihoista ja laajoista nurmialueista kohti hoidetun rehevää, monilajista ja koko eliöyhteisön huomioonottavaa puutarhanhoitoa, iloitsee Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Lumen alta paljastuneiden kukkapenkkien siistiminen aloitetaan leikkaamalla talven törröttäneet kuivat kukkavarret pois. Ne joko silputaan kukkapenkin pinnalle tai viedään kompostiin. Syksyllä kukkapenkkiin jääneet kuivat lehdet saa jättää haravoimatta.
– Jos vuosittain kukkapenkin rapsuttelee puhtaaksi kaikesta kuolleesta kasviaineksesta, vähitellen maa köyhtyy, tiivistyy ja pieneliöiden määrä vähenee. Mutta kun kuolleet lehdet ja kukkavarret jäävät mullan pinnalle, madot ja muut pieneliöt hajottavat ne humukseksi. Näin maa säilyy multavana ja kuohkeana, vinkkaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula
Kuivien lehtien ja muun karikkeen päälle ripotellaan lannoitetta. Typpipitoinen lannoite, kuten kanankakkarakeet, herättää kasvit kasvuun, mutta myös nopeuttaa mullan pinnalle jääneiden kuivien lehtien hajoamista.
Lannoituksen jälkeen kukkapenkin pinnalle levitetään vielä ohut kerros uutta multaa tai kompostia katteeksi. Näin istutusalue siistiytyy ja maahan saadaan uutta humusta. Kierrätysraaka-aineista valmistettu turpeeton multa on ekologinen valinta.
Keväällä kaikki monivuotiset kasvit, niin perennat, marjapensaat, omenapuut kuin nurmikkokin, lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella. Siitä ne saavat voimaa uuteen kasvuun. Mutta ei ole aivan sama millä kasvinsa lannoittaa.
− Kun halutaan hoitaa puutarhaa ekologisesti, valitaan orgaaninen kierrätyslannoite. Tällaisia ovat esimerkiksi kanan tai hevosen lannasta valmistetut lannoitteet. Lannoitusvaikutuksen lisäksi ne parantavat maata nostamalla maan humuspitoisuutta ja aktivoimalla maan hyödyllisiä pieneliöitä. Multavassa ja hyvinvoivassa maassa viihtyvät myös kasvit, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
− Tänä keväänä Ukrainan kriisi on aiheuttanut huolta lannoitteiden loppumisesta, koska sekä Ukrainasta että Venäjältä tuodaan mineraalilannoitteiden raaka-aineita. Senkin vuoksi nyt on kotipuutarhassa erittäin järkevää käyttää kotimaisia kierrätyslannoitteita, jatkaa Kerttula.
Teollisten lannoitteiden lisäksi typpipitoisia orgaanisia lannoitteita ovat esimerkiksi kotipihalta saatava ruohosilppu tai nokkoskäyte.
Nurmikon kevätsiivoukseksi riittää talven aikana nurmikolle pudonneiden oksien ja käpyjen poistaminen. Kuivaa ruohoa ei tarvitse haravoida pois, pieneliöt kyllä hajottavat sen vähitellen.
Keväällä nurmikko lannoitetaan. Vahvassa kasvussa oleva nurmikko säilyy tasaisen kauniina ja kestää kulutusta.
Lyhyeksi leikattu nurmikko on hyvä alueilla, joissa kuljetaan, pelataan ja leikitään, mutta valitettavasti se ei tarjoa hyönteisille ruokaa tai lisääntymispaikkoja. Siksi laajat nurmialueet vähentävät puutarhaluonnon monimuotoisuutta. Kun haluat lisätä monimuotoisuutta, jätä osa nurmikosta leikkaamatta tai muuta se luonnon niityksi.
– Hyönteisten väheneminen haittaa luonnonkasvien lisääntymistä, mutta yhtä lailla puutarhassa esimerkiksi herukat, mansikat, omenat ja pensasmustikat tarvitsevat hyönteisiä pölyttämään kukkia, jotta muodostuisi satoa. Kukkiva puutarha on pölyttäjien mieleen. Rakennetussa ympäristössä pienilläkin teoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä, kannustaa Biolanin Kerttula.
*Kuluttajatutkimus toteutettiin helmikuussa 2022 online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000.
Lisätietoja: Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, 040 5795 626, riikka.kerttula@biolan.fi