Biolan aloitti rantojen ruokokasvuston kompostoinnin mullan raaka-aineeksi. Niittämällä ruovikkoja saadaan rantavesistä kustannustehokkaasti poistettua suuri määrä ravinteita ja kompostoimalla ne voidaan kierrättää kotipuutarhaan ravinteikkaana multana. Biolanilla on pitkä historia kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä raaka-aineena, ja nyt järviruo’on hyötykäyttöä kehitetään Rannikkoruokohankkeessa yhdessä John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen kanssa.

Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on kierrättää ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle. Samalla edistetään uusiutuvan ruokomassan kestävää ja monipuolista käyttöä muun muassa turvetta korvaavana raaka-aineena sekä tuetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua umpeenkasvun vuoksi uhanalaistuneissa rantaelinympäristöissä.

Biolanin multatuotteiden valmistuksessa on koko yrityshistorian ajan hyödynnetty kompostoituja sivuvirtoja, muun muassa maataloudesta ja metsäteollisuudesta, korvaamaan neitseellistä turvetta. Jo nyt turpeettomien raaka-aineiden osuus multatuotteissa on yli 50 prosenttia.

– Meille on tärkeää löytää ja ottaa käyttöön sellaisia raaka-aineita, jotka eivät kuormita maapallomme väheneviä resursseja. Ruoko on mitä mainioin lisä raaka-aineperheeseemme, koska sen keruu kunnostaa vesistöjä ja kompostoimalla voimme kierrättää arvokkaat ravinteet edelleen kotipuutarhureiden hyödynnettäväksi, iloitsee Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell.

Järviruo’on elävään biomassaan on sitoutunut runsaasti ravinteita ja orgaanista hiiltä. Vedessä kasvavaa ruovikkoa niittämällä ravinteita saadaan kerättyä pois vesiekosysteemistä. Loppukesällä biomassaan sitoutunut ravinnemäärä on suurimmillaan ja silloin niitetyn tiheän ruokokasvuston mukana hehtaarin alalta poistuu keskimäärin 5–10 kg fosforia ja 50–100 kg typpeä. Kesällä ruokoa ei niitetä, jotta ruovikossa pesivät linnut eivät häiriinny. Ruovikoiden niitot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa siten, että myös ruovikkoympäristöihin erikoistuneille lajeille jää riittävästi elintilaa.

– On hienoa, että Biolan on lähtenyt mukaan kehittämään ruo’on hyötykäyttöä, sillä ruo’on jatkojalostus on avainasemassa, kun halutaan kierrättää ruokoon sitoutuneita ravinteita. Jos ruokomateriaalille ei synny kaupallista kysyntää, niitetty ruoko jätetään usein keräämättä talteen. Tällöin niitetyn ruo’on sisältämät ravinteet vapautuvat vähitellen takaisin rantaveteen, kertoo Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.

– Olemme aikaisemminkin testanneet järviruo’on kompostointia mullan raaka-aineeksi, mutta vasta tämän hankkeen myötä löysimme kumppanit, joiden kautta olemme pystyneet hankkimaan ruokoraaka-ainetta riittäviä määriä kannattavaan toimintaan. On hienoa, että niittokohteet ovat olleet lähellä tuotantolaitostamme eikä pitkiä rahteja ole syntynyt. Jos niittokapasiteettia tulevaisuudessa löytyy, ruokokasvusto on erittäin mielenkiintoinen kasvualustaraaka-aine nopean uusiutuvuutensa vuoksi. Tavoittelemme turpeettomuutta vuoteen 2040 mennessä ja ruoko on yksi askel kohti sitä, kertoo Biolanin Hannamaija Fontell.

Lisätietoja:

Hannamaija Fontell

Biolanin tuotekehitysjohtaja, 040 503 6746, hannamaija.fontell@biolan.fi, www.biolan.fi/vastuullisuus  

Eeva Tähtikarhu

Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkö, 050 314 2102, eeva.tahtikarhu@jnfoundation.fi

John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohanke: https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/rannikkoruokohanke/