Kotikompostointi on edullinen ja ympäristöystävällinen tapa käsitellä keittiön biojätteet. Jätelain muuttumisen myötä moni omakotiasuja on viime kuukausina hankkinut kompostorin. Toisaalta viilenevät säät pelottavat uusia kompostoijia ja kompostoinnin aloittamista lykätään turhaan kevääseen. Kompostoinnin voi aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa, ja Biolanin asiantuntijan vinkeillä kompostori käynnistyy pakkasellakin.
Monen pientaloasujan pitää lähitulevaisuudessa aloittaa biojätteen lajittelu, kun viimeistään ensi heinäkuusta lähtien lajitteluvelvoite laajenee kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojätteen erilliskeräyksen velvoitteen voi välttää kompostoimalla keittiön biojätteet itse. Myös lajitteluvelvoitteen ulkopuolelle jäävät kotitaloudet, jotka kompostoivat itse biojätteensä, saavat merkittäviä säästöjä jätehuoltokuluihin vähentyneiden tyhjennyskertojen kautta. Siksi kotikompostoinnin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti.
Jätehuoltomääräysten mukaan kompostorin pitää olla haittaeläimiltä suojattu, kun kompostoidaan keittiöstä syntyvää biojätettä. Lisäksi kompostorin pitää olla tukevarakenteinen ja hyvin ilmastoitu.
− Keittiöstä biojätettä syntyy ympäri vuoden ja siksi on tärkeää, että kompostori on kauttaaltaan tehokkaasti lämpöeristetty. Ja kyllähän käyttöä helpottaa, jos kompostorissa on saranoitu kansi sekä lämpömittari, josta kompostoitumisen etenemistä voi seurata. Edistyneimmissä malleissa on kompostisäiliössä myös ilmaputket, jotka mahdollistavat tasaisen ja hajuttoman kompostoitumisen, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Kompostoinnin voi aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa. Talvella kompostoinnin käynnistäminen on pelättyä helpompaa.
Ensimmäiseksi uuden kompostorin pohjalle lisätään vähintään viiden sentin kerros kompostointiin tarkoitettua kuiviketta. Kuivikkeen tehtävä on sitoa kosteutta ja tuoda kompostin joukkoon ilmavuutta. Kuivikekerroksen päälle kompostoriin voi alkaa viedä biojätettä sitä mukaa, kun sitä keittiössä syntyy. Joka kerta, kun kompostoriin lisätään biojätettä, se peitetään kerroksella kuiviketta. Oikea kuivikemäärä on vähintään kolmasosa viedyn jätteen määrästä.
− Suurin ongelma talvikompostoinnissa on asenne; sehän on nimittäin totta, että pakkasella uusi kompostori toimii aluksi vain säiliönä. Kun biojätettä viedään, se jäätyy nopeasti. Mutta tosiasiassa se ei haittaa mitään! Biojätteen päälle on vaan muistettava aina lisätä kuiviketta, jotta väliin tulee nestettä imeviä ja ilmavia kerroksia, muistuttaa Biolanin Riikka Kerttula.
− Seuraavassa vaiheessa talvikompostointi muuttuukin palkitsevaksi. Kun tila kompostorissa uhkaa loppua, on aika käynnistää kompostoituminen. Kompostorin herättämiseen tarvitaan yleensä ulkopuolista lämpöenergiaa ja sitä saadaan esimerkiksi täyttämällä pulloja ja tai kanisteri kuumalla vedellä. Niitä pitää muistaa vaihtaa muutaman päivän ajan, jotta pieneliöt aktivoituvat. Mutta sitten, kun kompostoituminen lähtee käyntiin, lämpötila saattaa äkkiä nousta jopa 50 asteeseen, jatkaa Kerttula.
Kompostorissa, jossa on ollut paljon hajoamatonta biojätettä, jätemäärä alkaa vajeta pian lämpöjen nousun jälkeen. Tilaa saattaa tulla parissa viikossa jopa kymmeniä litroja.
Kun biojäte on kompostoitunut, sen lämpötila laskee. Mitä enemmän kompostorissa on kompostoitunutta jätettä, sitä helpommin se jäähtyy. Siksi kompostoria tyhjennetään myös talvella. Kerralla tyhjennetään alaluukusta muutama kymmenen litraa. Tyhjennetyn kompostimullan voi laittaa puutarhakompostoriin tai vaikka kannelliseen saaviin odottamaan kevättä.
Lisätietoja:
Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, 040 5795 626, riikka.kerttula@biolan.fi
www.biolan.fi