Nykyaikainen hyvin toimiva kuivakäymälä on käytössä hajuton ja viihtyisä ja mukava käyttää. Jotta kuivakäymälä olisi toimiva, on sen rakentamisessa, asentamisessa ja laitevalinnoissa kuitenkin huomioitava tietyt perusseikat.

Valitse oikea Biolan-kuivakäymälä Käymälän ilmastointi ja tuuletuksen tarve Käymälän nesteiden poisto ja keräys Käymälän nesteiden käyttö ja jatkokäsittely

Käymälän huolto ja tyhjennys Käymäläjätteen kompostointi Kuivikkeen käyttö käymälässä Käymälän huonetilan viihtyisyys

 

Kuivakäymälöistä eroteltu virtsa tai suotoneste sisältävät hyvin runsaasti ravinteita ja vaihtelevassa määrin ulosteperäistä kuormitusta. Siksi nesteitä ei tulisi johtaa käymälästä suoraan maahan, jossa ne kuormittavat maaperää ja voivat kulkeutua läheisiin vesistöihin, pohjaveteen tai kaivoihin.

Käymälöistä syntyvät nesteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja palauttaa niiden arvokkaat ravinteet takaisin luonnon kiertoon.

Eroteltu virtsa

Terveen ihmisen virtsa on suhteellisen puhdasta eikä se sisällä suuria määriä taudinaiheuttajamikrobeja. Kerätty virtsa voidaan usein hyödyntää omassa puutarhassa.

Kotipuutarhassa virtsa voidaan levittää lannoitteeksi kastelukannulla joko sellaisenaan tai laimennettuna. Laimennus poistaa liikalannoituksen riskin, mutta lisää työtä, typen haihtumista sekä lannoitusmäärän tarvetta.
Käytettyjä laimennussuhteita ovat 3:1 tai 10:1. Jos virtsaa menee runsaasti kasvien lehdistöille, kannattaa se huuhtoa pois puhtaalla vedellä. Suositeltava levitysetäisyys on noin 10 cm kasvin tyvestä.

Vakituisessa asumisessa eroteltu virtsa kerätään yleensä useamman kuution umpisäiliöön. Asukkaiden määrä vaikuttaa säiliön koon riittävyyteen. Loma-asunnoissa voidaan käyttää myös pienempiä keruusäiliöitä.

Ihminen tuottaa virtsaa noin 1-1,5 litraa vuorokaudessa. Virtsa on hyvin ravinnepitoista ja normaalien vesikäymälän jätevesien suurin ravinnepitoisuus tuleekin juuri virtsasta. Virtsa on lähinnä typpilannoite. Levitys kasvillisuudelle pitää tehdä sulan maan aikaan ja hyvissä ajoin ennen syksyä, jotta ei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talvehtimiseen.

Laskelmia virtsan tarvittavasta levityspinta-alasta

Seuraavan laskelman tiedot ovat peräisin Työtehoseuran monisteesta 1/2000, Ihmisen ulosteet lannoitteena, Anja Weckman:

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa keskimääräinen kerätyn virtsa-vesi –seoksen määrä on 1,3 litraa/henkilö/vuorokausi, eli noin 480 litraa vuodessa. Määrä sisältää noin 1,6 kg typpeä. Viisihenkisellä perheellä virtsaa kertyy tämän mukaan noin 2400 litraa ja se sisältää typpeä n. 8 kg.

Virtsa soveltuu hyvin nurmikon lannoittamiseen. Jos leikkuujäte jätetään nurmikolle, se ei tarvitse kovin paljoa lannoitetta, vaan noin 1 kg aarille riittää. Jos leikkuujäte kerätään pois lannoitetypen määrä on enintään 2 kg/aari. Kasvimaalle virtsaa voi levittää hieman nurmikkoa reilummin.

Virtsan typestä haihtuu levitettäessä todennäköisesti vähintään 10 %, joten viisihenkisessä perheessä sen levityspinta-alaksi tarvittaisiin n. 720 m2 nurmea.

Suotoneste

Kompostikäymälän säiliön pohjalta eroteltava suotoneste suositellaan kerättäväksi suotonestekanisteriin erikseen tapahtuvaa hallittua hyötykäyttöä tai hävittämistä varten. Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaasti ravinteita.

Suotonesteen käsittelyssä on huomioitava hygieniaseikat. Suotonestettä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja kädet on pestävä käsittelyn jälkeen. Puolen vuoden säilytys erillisessä kanisterissa parantaa suotonesteen hygieniaominaisuuksia.

Suotonesteen käyttö lannoitteena

Ravinnepitoinen suotoneste soveltuu ravinnesuhteiltaan erinomaisesti kasvien lannoitteeksi. Sitä voidaan käyttää pihan ja puutarhan koristekasveille, kukille, puille, pensaille ja nurmelle. Kasvimaan sellaisenaan syötäville kasveille suotonestettä ei suositella.

Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuhde veteen on noin 1/3-1/5. Säännöllisessä lannoitekastelussa neste kannattaa laimentaa reilummin.

Suotonesteen käyttö kompostiherätteenä

Ravinnepitoinen suotoneste voidaan hyödyntää kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompostin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperustetussa kompostissa. Jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestettä ei kannata lisätä.

Suotonestettä voi myös kierrättää vähitellen takaisin käymälän kompostiin.