Puutarhajätteen kompostoinnin ABC

1. Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta.
2. Lisää kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta.
3. Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai Kompostiherätettä.
4. Kastele komposti.
5. Käännä komposti seuraavana kesänä.
6. Komposti on valmista käytettäväksi 1−2 vuoden kuluttua.

Kuivista lehdistä ja naateista kompostoimalla uutta multaa

Kuivat lehdet, naatit, ruohosilppu ja muu puutarhajäte voidaan kompostoida omalla tontilla mullaksi. Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista, rikkakasveista tai ruohonleikkuujätteestä. 

Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvat jätteet hajoavat nopeammin. Puutarhajätteen kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kuivien lehtien ja kuolleiden kukkavarsien lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi esimerkiksi Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, kellastuneet kukkavarret ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.

Muista kastella puutarhakompostia

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva puutarhajäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin puutarhajäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään seuraavana keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Puutarhajätteen kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, laitetaan vain toimivaan kompostoriin. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan. Turvallisinta on laittaa tautien ja tuholaisten vaivaamat kasvinosat lämpökompostoriin. 

 

Toimivaan puutarhakompostoriin saa laittaa		Älä laita kompostiin
muumiotautisia omenoita herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja rupisia perunan mukuloita nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä äkämäpunkkisia herukan oksia punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä härmäisiä lehtiä ja versoja ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita		möhöjuurisia juuria tai multaa  kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa pahkamätäisiä sipuleita rengasmätäisiä perunoita juureskellarin jätteitä keväällä juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä