Keittiön biojätteet on tärkeää lajitella erilleen muusta jätteestä. Taloyhtiössä lajiteltu biojäte voidaan kierrättää toimittamalla se erilliskeräykseen tai kompostoimalla itse. Kiinteistöllä tapahtuva pienkompostointi luonnollisesti vaatii hieman enemmän aikaa ja vaivaa asukkailta, mutta palkitsee osallistujat kustannussäästöillä. Ympäristön kannalta on edullista, ettei jätteitä tarvitse kuljettaa.
Keittiön biojätteet on tärkeää lajitella erilleen muusta jätteestä. Taloyhtiössä lajiteltu biojäte voidaan kierrättää toimittamalla se erilliskeräykseen tai kompostoimalla itse. Kiinteistöllä tapahtuva pienkompostointi luonnollisesti vaatii hieman enemmän aikaa ja vaivaa asukkailta, mutta palkitsee osallistujat kustannussäästöillä. Ympäristön kannalta on edullista, ettei jätteitä tarvitse kuljettaa.
Uudistunut jätelaki velvoittaa jo nyt kaikkia taajamissa sijaitsevia yli viiden asuinkiinteistön taloyhtiöitä kierrättämään biojätteensä ja vuonna 2024 kierrätysvelvollisuuden piiriin tulevat myös pienemmät taloyhtiöt yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Biojätteiden kompostointi omassa pihassa vaatii hieman enemmän aikaa ja vaivaa, mutta palkitsee asukkaat kustannussäästöillä. Jos taloyhtiön pihassa on käyttöä kompostorissa syntyvälle mullalle, kompostoinnin hyöty on entistä suurempi.
Kun kompostoinnin aloittamista taloyhtiöissä suunnitellaan, kannattaa asukkaiden osallistumishalukkuutta tiedustella kyselyllä.
Keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin tarvitaan kompostori, joka on haittaeläinsuojattu ja kauttaaltaan lämpöeristetty. Taloyhtiökäytössä kompostorin on oltava myös riittävän tilava, että siellä voidaan kompostoida usean talouden biojätteitä. Taloyhtiökompostoriksi soveltuu erinomaisesti Biolan Pikakompostori 500, joka riittää 2−5 talouden tai noin 20 asukkaan käyttöön. Suuremmissa taloyhtiöissä tarvitaan useampi kompostori.
Kompostorin lisäksi tarvitaan muutamia tarvikkeita, jotka kannattaa hankkia heti aluksi. Näin kompostointi taloyhtiössä on helppoa jatkossakin.
Kompostoinnin aloituspaketti sisältää esimerkiksi seuraavat tarvikkeet:
Kompostori sijoitetaan paikkaan, jonne jätteen vieminen on helppoa ympäri vuoden. Yleensä hyvä paikka löytyy muiden jäteastioiden läheisyydestä. Tilaa pitää olla myös kompostorin tyhjentämiselle. Kompostori asetetaan kantavalle pohjalle paikkaan, johon ei kerry vettä.
Sijoituspaikkaa mietittäessä kannattaa huomioida, että kompostoinnin aikana vapautuu vettä, ja ylimääräisen nesteen on päästävä pois kompostista, jotta estetään kompostin vettyminen. Tämä niin sanottu suotoneste ei ole vaarallista, mutta saattaa sotkea esim. jätehuoneen lattian.
Pikakompostori 500:ssa suotonestereikä on laitteen takana alalaidassa. Jos kompostori sijoitetaan lattialle, suotoneste ohjataan kompostorista pois letkua pitkin. Tällöin suotonestereikään yhdistetään mukana toimitettu letkunippa, johon voi asentaa sisähalkaisijaltaan 19 mm letkun ja johtaa nesteet esimerkiksi lattiakaivoon tai kanisteriin.
Toimiva komposti "hengittää" jatkuvasti. Siksi se vaatii sijoituspaikaltaan kunnollisen ilmanvaihdon. Pikakompostori 500 kannen poistoilmaventtiiliin on mahdollista liittää 75 mm tai 50 mm poistoputki, kun kompostori asennetaan katokseen.
Myönteisen aloituspäätöksen jälkeen tehdään kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.
Kompostin hoidosta vastaavat henkilöt on hyvä selvittää jo ennen kompostoinnin aloittamista. Useimmiten kompostia hoitaa joukko vapaaehtoisia talon asukkaita. Esim. 4−5 hengen hoitorengas on jo riittävä, sillä komposti vaatii varsin vähän aikaa, yleensä noin 20 min viikossa riittää. Hoitovuorot on hyvä jakaa esimerkiksi kuukauden jaksoihin.
Kompostointi lähtee parhaiten käyntiin, kun asukkaille järjestetään yhteinen neuvontatilaisuus jätteiden lajittelusta ja kompostin hoidosta. Jokaiseen talouteen kannattaa jakaa biojätteen kirjallinen lajitteluohje.
Tästä voit tulostaa biojätteen lajitteluohjeen esim. jätekatoksen seinälle.
Kukin asukas vie itse biojätteensä kompostoriin ja lisää niiden päälle kompostiin ohuen kerroksen kuiviketta. Kuiviketta lisätään noin puolet tai vähintään kolmasosa tuodun biojätteen määrästä.
Kompostorinhoitaja huolehtii, että seosaineastiassa riittää seosainetta. Hoitajan tehtäviin kuuluu myös sekoittaa kompostia noin kerran viikossa. Sekoittaminen estää kompostia tiivistymästä liiaksi ja varmistaa tasaisen kompostoitumisen.
Asukkaat ohjeistetaan, ettei kompostoriin laitettaisi biohajoavia roskapusseja. Ne maatuvat niin hitaasti, että suljetussa pussissa biojäte alkaa mädäntyä hapettomissa olosuhteissa. Biohajoavien muovipussien riekaleita voi näkyä kompostimullassa jopa tyhjennysvaiheessa. Jos kompostoriin on epähuomiossa laitettu jotain sinne kuulumatonta, ne kannattaa kerätä pois jo sekoitusvaiheessa.
Kompostin kosteuden tarkkaileminen on kompostinhoitajan tärkeimpiä tehtäviä. Lämpökompostori on yleensä mieluummin liian märkä kuin liian kuiva. Kompostia sekoittaessa näkee helposti kosteuden. Kosteuden voi tarkistaa myös ottamalla kompostia käteen ja puristamalla sitä hanskan sisällä. Jos hanska kastuu, tai kompostista pystyy puristamaan muutaman tipan vettä, se on sopivan kostea. Jos vettä valuu noroina, komposti on liian märkää ja sekoituksen yhteydessä lisätään kuiviketta.
Kompostin tyhjennys kuuluu myös kompostinhoitajien tehtäviin. Usein hoitajat tyhjentävät kompostorin yhdessä.