Kelluva saari toteuttaa helsinkiläisen kuvanveistäjän, Raimo Saarisen, lapsenomaista haavetta rakentaa oma, elinkelpoinen saari. Poikkeuksellisen suuri taideteos on pinta-alaltaan 25 neliötä ja painaa istutettuna noin 20 tonnia. Yksi ajatus teoksessa on kysymys uuden tilan luomisesta, ja millä ehdoilla uutta tilaa saa vallata – ja sitähän ihmiskunta tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan.

–Olen viettänyt lapsuuteni saaristossa. Minua on aina kiehtonut ajatus siitä, miten monimuotoisia ja vaihtelevia ekosysteemejä voi pienilläkin saarilla olla. 

Saaren pinnan muodot Raimo Saarinen on taltioinut silikonimuoteilla helsinkiläisistä kallioista, ja kalliota jäljittelevä pinta on valmistettu läpivärjätystä betonista. Kelluvaan rakenteeseen taiteilija sai osaamista betoniponttoneja valmistavalta yritykseltä.  

Saarella on kasveja luonnosta ja puutarhasta 

Kelluvan saaren sisällä on kaksi allasta, joihin Raimo Saarinen on istuttanut suomalaisia mäntyjä, katajia ja kuusen sekä vähän eksoottisemmat vuorihemlokin ja palsamipihdan. Taiteilija olisi halunnut saarelleen hieman vinoon kasvaneita, luonnonvoimien muovaamia puita, mutta niitä on taimistolta mahdoton löytää. Hän kuitenkin etsi taimistoilta kaikkein erikoisimmat, ja joidenkin mielestä vähiten viehättävät, yksilöt.

Aluskasvillisuudeksi Saarinen istutti saaristossa luontaisesti viihtyvää ruohosipulia, rantakukkaa ja ketoneilikkaa sekä koristekasveinakin myytävää laukkaneilikkaa, mäkimeiramia, kalmiaa, levisiaa ja erilaisia mehikasveja.

 

Kasvualustassa biohiiltä, rahkasammalta ja mykorritsoja

Kasvualustaa on Kelluvassa saaressa yhteensä kuusi kuutiota. Istutusaltaiden pohjalla on paksu kerros biohiiltä. 

– Biohiili on hyvä salaojakerros. Se pystyy varastoimaan sadevettävettä kasvien käyttöön, mutta sillä on myös erinomainen ominaisuus pidättää ravinteita ja estää valumia sateiden jälkeen. Biohiili on myös hiilivarasto, joka säilyy jopa satoja vuosia, kertoo Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell. 

Istutukseen käytettiin osalle kasveja Istutusmultaa, osalle Havu- ja rodomultaa. Istutusmulta sisältää mykorritsoja. Mykorritsa eli sienijuuri on kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi, josta molemmat hyötyvät. Luonnossa lähes kaikilla kasveilla on sienijuuri, jonka avulla ne saavat vettä ja ravinteita omaa juuristoaan laajemmalta alueelta. Mykorritsa suojaa kasvia taudinaiheuttajilta ja parantaa kasvin stressinsietokykyä. Kerran alkanut symbioosi sienen kanssa kestää kasvin koko eliniän.
 
– Istutusmullan mykorritsa takaa sen, että Kelluvan saaren kasvit saivat sienijuuren heti istutusvaiheessa. Se parantaa kasvien selviytymismahdollisuuksia saaren ankarissa olosuhteissa. 

Havukasvit kaipaavat normaalia puutarhamultaa happamampaa kasvualustaa. Siksi ne istutettiin Havu- ja rodomultaan. Lisäksi juuristoalueelle lisättiin uusiutuvaa suobiomassaa, joka on pääosin käsittelemätöntä rahkasammalta.

–Suobiomassa on havupuille hyvä kasvualusta, koska se on luontaisesti hapan. Joukossa on myös suokasvien juuria, mikä tuo rakennetta. Lisäksi sammal varastoi sadevettä kasvien käyttöön. 

Vesi onkin saaren kasveille kriittinen kasvutekijä. Suolaisella merivedellä kasveja ei voi kastella, niinpä ne ovatkin pääosin sateiden varassa. 

 
Kelluva saari

• Kuvanveistäjä Raimo Saarisen  ympäristötaideteos
• Rahoittanut Lönnströmin taidemuseo
• Voi tutustua opastetuilla kierroksilla ja tai itsekseen opastaulun avulla
• Teos on paikoillaan Rauman Otanlahdella ainakin kaksi vuotta

Lue lisää aiheista