Kompostointialue on tärkeä osa toimivaa puutarhaa. Alueen ei tarvitse olla pihan perimmäisin ja pimein nurkka - maatuvien jätteiden viimeinen leposija, vaan siitä voi luoda juuri omaan puutarhaan sopivan monikäyttöisen, toimivan ja jopa ihanan ja virkistävän sopukan. Itse kompostoimiseen voi luontosieluinen jopa hullaantua niin, että kevään merkiksi lintujen laulun lisäksi muodostuu Pikakompostorista talven aikana tulleen mustan aarteen levittäminen puiden ja pensaiden juurelle. Tunne siitä, että saa palauttaa jotain takaisin luontoon ja levittää omatekemää kompostimultaa on riemastuttava!
Kompostointialue kannattaa sijoittaa lähelle hyötypuutarhaa, josta saadaan runsaasti kompostoitavaa materiaalia ja jonne kompostoituneen mullan voi jälleen palauttaa. Pikakompostorista voi jo 6-8 viikon jälkeen saada maanparannukseen soveltuvaa katekompostia, joka on oivallista kateainetta monivuotisille kasveille, kuten puille, pensaille ja perennoille. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa pieneliöiden toimintaa.
Kompostointialue kannattaa myös reunustaa nurmikosta ja kasviryhmistä vaikka reunakivillä, jos haluaa alueen rajojen pysyvän siisteinä. Pohjaksi alueelle sopii esimerkiksi hyvin vettä läpäisevä sora. Helppohoitoisin ja optimaalisin tapa on pitää mahdollisen keittiöjätteitä ympärivuotisesti kompostoivan Pikakompostorin lisäksi kolmea Puutarhakompostoria, joissa kaikissa on eriasteista kompostia. Joten tilaa kompostoinnille kannattaa varata reilusti, jos myöhemmin haluaa vaikka lisätä kompostorien määrää.
Kompostointialueelle voi rakentaa vaikka köynnöskasvien verhoaman pergolan, jonne voi sijoittaa myös kompostorit ja vaikka maksaruohokattoisen käymälärakennuksen Kompostikäymälöineen. Kompostikäymälän voi laittaa mainiosti kesävessaksi myös vakituisen asunnon pihapiiriin. Todelliseen kesätunnelmaan pääsee, kun saa omalla pihalla, varpaat mullassa istua huussissa ja unelmoida seuraavista puutarhaprojekteista!
Köynnösten suojiin, keskelle vehreyttä voi tehdä myös rauhallisen levähdyspaikan istuinryhmineen, sekä varata sopivan kulman mahdolliselle työpisteelle, jonne sopivat ruukutuspöytä ja tarvittavat työvälineet. Sopivia köynnöskasveja pergolaan ovat esim. imukärhivilliviini, piippuköynnös, kiinanlaikkuköynnös sekä humala ja lisäväriä saa mm. köynnöstävillä kärhöillä, krasseilla, päivänsinellä tai ruusupavulla. Halutessaan voi kokeilla myös aitoviiniköynnöksiä, tai vaikka köynnöstävää kesäkurpitsaa.
Parhaimman tuloksen kompostointialueen sulauttamisessa muuhun puutarhaan saa, kun noudattaa samaa tyyliä muun puutarhan kanssa. Esimerkiksi huolettoman ja romanttisen puutarhan tyyliin sopii kohti kompostointialuetta kulkeva, kottikärryn mentävä kivillä, tai oksasilpulla katettu polku. Polkua voivat keväällä reunustaa kukkivat sipulikasvit, kesällä kotkansiipisaniaiset ja kuunliljat ja syysiltoina rivi aurinkokennovalaisimia.
Puutarhaan, jossa on hiukan villinä rehottavan niityn tuntua, sopii kompostointialueen sisääntuloon vaikka pajusta, tai koivunrisuista tehty kevyt ja ilmava kaariportti, jossa köynnökset saavat vapaasti kiemurrella. Ja jos alue ei ole tarkasti rajattu, voi kevätkaihonkukkien, lemmikkien, tai kellokasvien antaa levitä polun varteen ja ympäristöön kaikessa rauhassa. Ympäröivien puiden ylle voisi pukea varjossakin viihtyviä köynnöshortensioita kasvamaan.
Lapsetkin saa helposti lumoutumaan kompostoinnista ja viihtymään alueella loihtimalla sinne vaikkapa erillisen onkimatojen etsimisalueen, sisiliskojen ja sammakoiden juomapaikan, tai koriste- ja jättikurpitsojen kasvatusalueen. Kompostointialueelle voi lasten kanssa sijoittaa myös erilaisia maahisia ja keijuhahmoja vartioimaan, sinne voi rakentaa siilinpesän ja esimerkiksi tyhjästä, suuresta kaapelikelasta ja puupölleistä lapsille puuhapisteen. Ruukkuihin voi istuttaa perhosia houkuttelevia kasveja ja pergolaan ripustaa amppelimansikoita ja -tomaatteja herkkusuille. Myös pikkuväen viihtyminen on näin taattu!