Nyt on oikea aika tehdä haaveista totta. Raikkaat salaatit, makeat herneet ja mehukkaat kesäkurpitsat on helppo kasvattaa omassa hyötypuutarhassa. Valitse pihasta aurinkoinen paikka, kunnosta maa ja aloita hyötykasvien kasvatus.
Nyt on oikea aika tehdä haaveista totta. Raikkaat salaatit, makeat herneet ja mehukkaat kesäkurpitsat on helppo kasvattaa omassa hyötypuutarhassa. Valitse pihasta aurinkoinen paikka, kunnosta maa ja aloita hyötykasvien kasvatus.
Artikkelin sisältö
Kasvimaan paikan valinta
Koska maa täytyy kalkita?
Maan rakenne paremmaksi
Uuden kasvimaan lannoitus
Perusta lavatarha
Puutarhurin vinkit kasvimaalle
Uuden kasvimaan paikaksi valitaan pihalta aurinkoinen ja lämmin kohta, jossa ei seiso vesi. Aurinko parantaa kasvisten makua ja kohottaa niiden vitamiinipitoisuutta. Kasvimaa on hyvä sijoittaa myös tuulilta suojattuun kohtaan, koska kylmät tuulet jäähdyttävät maan ja toisaalta kesän lämmin tuuli nopeuttaa maan kuivumista.
Pihasta mitataan sopivan kokoinen ala, josta poistetaan kivet, nurmikko ja rikkakasvit. Jos kasvimaa tulee nurmikon keskelle, alue rajataan nurmikon leviämisen estämiseksi reunanauhalla, kiveyksellä tai laudoilla. Maa muokataan noin 20 cm syvyydeltä.
Ennen maanparannustoimenpiteitä mitataan maan happamuus eli pH apteekista tai puutarhamyymälöistä saatavilla pH-liuskoilla. Uuden kasvimaan tarkan ravinnetilan selvittämiseksi voidaan ottaa viljavuusnäyte, joka määritellään laboratoriossa. Viljavuustulosten mukana on mahdollista saada myös lannoitusohje. Viljava maa ei ole itsestään selvyys vaan vuosia kestäneen kärsivällisen hoidon ja luonnonmukaisen maanparannuksen tulos. Luonnonmukaisten lannoitteiden ohella maan kasvukuntoa voidaan parantaa huolellisella ojituksella, kalkituksella sekä erilaisilla maanparannusaineilla.
Vihannestarhan kasvit viihtyvät, kun maan happamuus eli pH on 6–7. Poikkeuksena on peruna, joka ei helposti kärsi maan liiallisesta happamuudesta, vaan viihtyy hyvin pH-alueella 5,5–6. Perunaruven torjumiseksi liian emäksiseen puutarhamaan voidaan lisätä hapanta Biolan Havu- ja rodomultaa.
Jos maan pH-arvo on liian matala tai korkea, muuttuvat eräät ravinteet vaikealiukoiseen muotoon, eivätkä kasvit pysty ottamaan niitä maasta. Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla Biolan Puutarhakalkilla. Kalkki levitetään ennen maan muokkausta. Peruskalkitukseen happamille maille kasvimaan perustamisvaiheessa suositellaan 4–10 kg puutarhakalkkia/10 m². Happamuuden poisto savi- ja multamailla vaatii enemmän kalkkia kuin keveillä hiekka- ja hietamailla. Säännöllinen luonnonlannoitteiden käyttö vähentää maan kalkitustarvetta.
Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen kalkittua ja lannoitettua puutarhamultaa tai kompostia. Biolan Puutarhan Musta Multa tai Biolan Turpeeton Puutarhamulta nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta. Hiekka- ja hietamailla multa lisää myös ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Kevätmuokkauksen yhteydessä multaa levitetään 100–200 litraa/10 m² ja maa käännetään.
Maan humusvaroja voidaan lisätä myös säännöllisellä luonnonlannoitteiden käytöllä. Yksi 25 litran säkillinen Biolan Luonnonlannoitetta tuo maahan yhtä paljon orgaanista ainetta kuin 200 litraa kasvuturvetta.
Hyvää maanparannusainetta on myös valmis tai puolivalmis komposti, jota voidaan käyttää 300–500 litraa/10 m². Puolivalmis komposti olisi parasta muokata maahan jo syksyllä tai käyttää kesällä katteena kasvimaan pinnalla.
Jäykät savi- ja hiesumaat tarvitsevat humuksen lisäksi hiekkaa ilmavuuden parantamiseksi. Hiekkaa levitetään 2–5 cm kerros kasvimaan pinnalle ennen maan muokkausta.
Nurmesta käännetylle tai hyvin laihalle puutarhamaalle voidaan antaa kerralla melko voimakas peruslannoitus, joka parantaa maan ravinnetasoa. Peruslannoitukseen voidaan käyttää vain pitkävaikutteisia luonnonlannoitteita, kuten Biolan Luonnonlannoitetta. Sillä on vuosiakin kestävä lannoitus- ja maanparannusvaikutus.
Luonnonlannoitteiden ravinteet vapautuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon maan pieneliötoiminnan avulla. Sopiva käyttömäärä on 30–50 litraa/100 m².
Lavoissa voi viljellä kaikkia hyötytarhan kasveja ja kasvatuksen alkuun pääsee helposti. Jo 20 cm korkeissa lavoissa voi kasvattaa yrttejä, salaatteja ja pikkuvihanneksia. Monivuotiset kasvit, kuten pensasmustikka ja raparperi tarvitsevat noin 60 cm korkean lavan. Porkkanat, maissit, kaalit viihtyvät noin 30-40 cm syvässä mullassa.
Jos lavat perustetaan nurmikon päälle, kuori lavan alta nurmi pois. Täytä lavat luonnonmukaisella Biolan Istutusmullalla tai Biolan Turpeettomalla Puutarhamullalla. Molemmissa mullissa on biohiiltä, joka pystyy varastoimaan sateen jälkeen vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön mullan kuivuessa. Istutusmullassa on myös kasvuunlähtöä nopeuttavia mykorritsoja.
Pensasmustikalle, ja muille alhaisessa pH:ssa viihtyville puutarhakasveille, paras kasvualusta lavaan on Biolan Havu- ja rodomulta.
Lavatarhaa hoidetaan kuten kasvimaata. Perustamista seuraavina vuosina keväällä annetaan kasvikohtainen lannoitus.
Kaali ja purjo istutetaan taimina toukokuun puolivälin jälkeen, jotta ne saisivat riittävän pitkän kasvuajan. Taimet esikasvatetaan tai ostetaan valmiina.
Kylvövihannekset, kuten porkkana, palsternakka, lanttu, punajuuri ja salaatit, kylvetään touko-kesäkuun vaihteessa suoraan kasvupaikalle, kun maa on vielä kosteaa. Kylvöpaikka kannattaa harata viikko ennen kylvöä nopeasti itävien siemenrikkakasvien torjumiseksi.
Kylmänarkojen kasvien, kuten kurkkujen ja kesäkurpitsojen, taimet istutetaan kesäkuussa hallaöiden mentyä. Arat kasvit voi peittää hallaharsolla. Myös kaali, porkkana ja retiisi kasvatetaan hallaharson suojissa, jotta ne säästyisivät tuholaishyökkäyksiltä.
Jos halutaan koko kesä hyvää keräsalaattia, kylvös uusitaan kerran kuukaudessa; keräsalaatin kasvuaika on noin 7–8 viikkoa. Samoin retiisiä ja tilliä kylvetään useammassa erässä.