Yleistä

Valkosipuli (Allium sativum) on tunnettu mauste- ja lääkekasvina jo esihistorialliselta ajalta. Valkosipulin rikkipitoisilla yhdisteillä on todettu olevan bakteereja tappava vaikutus, mistä syystä valkosipulia on käytetty erilaisten tulehdusten ja suolistosairauksien hoidossa. Suuren kaliumpitoisuutensa vuoksi valkosipulia käytetään verenpaineen alentamiseen ja runsaan rautapitoisuutensa vuoksi se soveltuu anemiasta kärsivän ruokavalioon.

 

---

 

Kasvuston perustaminen

Valkosipuli istutetaan kynsistä

Valkosipuli lisätään emosipulista irrotettavista kynsistä. Koska valkosipuli vaatii melko pitkän kasvuajan, kynnet istutetaan mahdollisimman aikaisin keväällä multavaan ja kosteutta pidättävään maahan. Monet valkosipulikannat hyötyvät kuukauden kylmäkäsittelystä jääkaappilämpötilassa ennen istutusta. Taimet voidaan myös esikasvattaa sisätiloissa. 

Talvivalkosipulit istutetaan syksyllä. Liian aikaista istutusta on varottava, etteivät sipulit lähde kasvamaan ja palellu talvella. Tarkoituksena on ainoastaan sipulin kynnen juurtuminen kasvualustaan. Pohjois-Suomessa istutuksen voi aloittaa syyskuun lopulla, Etelä-Suomessa lokakuun puolivälissä. Jos istuttaminen viivästyy tai talventulo yllättää, Biolan Puutarhan Talvisuoja antaa lisäaikaa juurtumiselle.

Valkosipulit istutetaan 10 cm taimivälillä ja 40 cm rivivälillä. Kynnet tai esikasvatetut taimet istutetaan 5–8 cm syvyyteen. Talvivalkosipulit istutetaan syvempään kuin keväällä istutettavat. 

Talvivalkosipulia lisätään myös varren päähän kehittyvistä itusilmuista. Kun itusilmu laitetaan kasvamaan, saadaan seuraavana kesänä sipuli, jossa ei ole vielä erillisiä kynsiä. Nämä sipulit istutetaan uudelleen harvempaan ja ne saavat kasvaa vielä seuraavan kesän.

Valkosipulin kasvuun vaikuttaa päivän pituus. Lyhyessä päivässä, eli keväällä ja syksyllä, lehdistö kasvaa voimakkaasti. Sen sijaan sipulin muodostumista kiihdyttää pitkä päivä ja korkea lämpötila.

 

---

 

Valkosipulin hoito

Valkosipuli vaatii runsaasti ravinteita

Kasvukaudella huolehditaan rikkakasvien torjunnasta. Koska valkosipulin kasvuaika on pitkä, kitkentä- ja harauskertoja tarvitaan useampi kesässä. Harattaessa on varottava vioittamasta valkosipulin juuristoa. 

Valkosipuli vaatii runsaasti ravinteita. Keväällä annetaan peruslannoitukseksi Biolan Luonnonlannoitetta tai Biolan Kasvimaalannoitetta 2–2,5 l/10 m². Kasvukaudella valkosipuleille voi laittaa ruohokatteen, josta kasvit saavat lisätyppeä. Katteen etuna on lannoitusvaikutuksen lisäksi vähentynyt rikkakasvien torjuntatarve.

 

Sadonkorjuu kuivalla säällä

Sadonkorjuuseen ryhdytään naatiston kellastuessa. Sadonkorjuu ajoittuu yleensä elokuun lopulle. Kuivalla säällä valkosipulit voidaan jättää kuivumaan ulos muutamaksi päiväksi ja sen jälkeen ne kuivataan ilmavassa vajassa tai kuivurissa 20–30 °C lämpötilassa. Kun valkosipuliin jätetään naatit, sipulit voidaan letittää säilytystä varten.

Valkosipulit säilyvät melko laajalla lämpötila-alueella. Paras ruokasipulien säilytyslämpötila on 1–2 °C. Lisäysaineistoksi tarkoitetut valkosipulit varastoidaan hieman lämpimämmässä, koska ne virittyvät helposti kukkaan alle 5 °C lämpötilassa.