Kiinteä käymäläjäte sopii maanparannukseen

Kompostoivat käymälät

Kompostikäymälästä tyhjennettävä jäte on niin sanottua puolivalmista kompostia, jota voi levittää koristekasvien katteeksi suoraan käymälästä. Kun käymäläkompostia annetaan ravintokasveille, suositellaan vähintään vuoden jälkikompostointia. Jälkikompostoinnin aikana komposti jäätyy vähintään kerran. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä. Turvallisinta jälkikompostointi on Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä.

Kuivikekäymälät

Kuivakäymälöissä, joissa jätteen joukkoon sekoitetaan kuiviketta, mutta jäte ei varsinaisesti kompostoidu, jäte on aina jälkikompostoitava. Käymäläjätettä voi kompostoida yksinään Mökkikompostorissa tai Maisemakompostori Kivessa. Käymäläjätettä voi kompostoida puutarhajätteeseen sekoitettuna Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.

Pakastavat käymälät

Kuivakäymälöiden, joissa jätteen joukkoon ei sekoiteta kuiviketta, jätteiden kompostointi vaatii eniten vaivannäköä. Tällaisia käymälöitä ovat esimerkiksi pakastavat käymälät. Niistä tyhjennettävä jäte on aina kompostoitava ja kompostointivaiheessa jätteen joukkoon lisätään kuiviketta. Käymäläjätettä voi kompostoida myös puutarhajätteen seassa. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.

Muista käymäläjätettä kompostoidessa:

• Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta!
• Käymäläkompostin sopiva käyttömäärä kasveille on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m².
• Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.

 

Käymälän nesteet käytetään lannoitteena tai kompostiherätteenä

Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä.
Virtsa on steriiliä ja sitä on turvallista käyttää lannoitukseen. Puhdasta virtsaa tulee huomattavasti enemmän kuin suotonestettä. Yhden ihmisen tuottama virtsamäärä on noin 1–1,5 litraa vuorokaudessa. Laimentamatonta virtsaa saa levittää 1–1,5 litraa neliömetrille vuodessa. Virtsaa voi levittää jopa laimentamattomana, mutta turvallinen suhde on 1 osaa virtsaa ja 2 osaa vettä. Mitä enemmän virtsaa laimentaa sitä suurempi riski on typpihäviöille.

Virtsa levitetään mieluiten aamulla tai illalla. Virtsan käyttö lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta. Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kolmen kuukauden seisotusta.

Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, siksi lannoitekäytössä suositellaan vuoden seisotusta. Suotonesteen sopiva laimennussuhde on 1 osa suotonestettä ja 4 osaa vettä.

 

Muista käymälänesteiden hyötykäytöstä:

• Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi. Ne kiihdyttävät kompostin toimintaa ja nesteen sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan.
• Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat lannoitteeksi.
• Monivuotisille kasveille ei typpipitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, ettei kasvien talvehtiminen kärsi!

Lue lisää aiheista