Valon väheneminen ja päivien lyheneminen viestii kasveille, että talvi lähestyy. Tänä vuonna lämpö ja kuivuus muuttavat kasvien kasvurytmiä.
Valon väheneminen ja päivien lyheneminen viestii kasveille, että talvi lähestyy. Tänä vuonna lämpö ja kuivuus muuttavat kasvien kasvurytmiä.
Valon väheneminen ja päivien lyheneminen viestii kasveille, että talvi lähestyy. Tänä vuonna lämpö ja kuivuus muuttavat kasvien kasvurytmiä.
Lämmin kesä on saanut monet koristepensaat ja hedelmäpuut kukkimaan toiseen kertaan. Uusintakukinnasta ei varsinaisesti ole kasville mitään muuta haittaa kuin että ensi kesänä kukkia voi olla vähemmän kuin normaalisti.
Kuivuus puolestaan saa osan kasveista virittymään syksyyn normaalia aikaisemmin. Kuivia ja ruskaan värittyneitä lehtiä saattaa leijailla alas totuttua aikaisemmin. Myös perennojen varret näivettyvät kuivuuden seurauksena, vaikka yöpakkasia ei olisikaan ollut. Myös yksivuotiset kasvit tarvitsevat kastelua normaalisyksyä enemmän.
Ikivihreät kasvit ovat ensi talvena erityisessä vaarassa kuivettua, koska maassa ei ole ensi kevääksi riittävää vesivarastoa monivuotisille kasveille. Etenkin, jos talvesta tulee vähäluminen, kevätkuivuminen on iso ongelma. Se voidaan estää kastelemalla. Kun maassa on riittävästi vettä, kasvin juuret saavat sitä keväällä käyttöönsä, kun haihdutus alkaa.
Havukasvit, alppiruusut ja monet vihreänä talvehtivat perennat, kuten taponlehti, talvio ja varjoyrtti kaipaavat nyt kastelua. Kerää mahdollisuuksien mukaan kasteluun sadevettä.
Useimmille syyskukkasipuleille sopivin istutusaika on normaalisti syys-lokakuu. Maan pitää kuitenkin olla viilentynyt ennen istutusta alle 10 asteeseen.
Liian lämpimään maahan istutetut kukkasipulit lähtevät kasvuun ja saattavat paleltua talvella. Tänä syksynä kannattaa malttaa odottaa maan viilenemistä. Kukkasipulit voi ostaa valmiiksi odottamaan istutusta ja ne säilytetään kotona viileässä.
Pienikokoiset kukkasipulit, kuten helmililjat ja lumikellot, istutetaan ensin, mutta tulppaaneja ehtii istuttaa aina roudan tuloon asti.