Kompostointi on ekoteko

Biojätteen kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Kun biojäte kompostoidaan, vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, lämpöä ja vesihöyryä. Kompostointiprosessin lopputuotteena syntyy ravinteikasta kompostimultaa. 

Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Lämpökompostorissa keittiön biojätteet kompostoituvat vuoden ympäri. Puutarhajätteen kompostointiin riittää eristämätön puutarhakompostori.

Keittiön biojätteet kompostoidaan lämpökompostorissa

Keittiöjätteen kompostointiin valitaan lämpökompostori, koska keittiöjätettä syntyy ympäri vuoden. Lämpöeristetty kompostori toimii myös talvella. On tärkeää, että kompostori on eristetty myös kannesta ja pohjasta. Yhden perheen käyttöön 200‒300 litran lämpökompostori on sopivan kokoinen. Kun kompostoidaan ruokajätteitä, kompostorin on oltava tuhoeläintiivis, eli hiiret ja rotat eivät saa päästä kompostoriin. 

Keittiön biojätteiden kompostoinnin ABC

• Valitse ympärivuotiseen biojätteen kompostointiin kauttaaltaan lämpöeristetty Biolan Pikakompostori.
   
• Aloita kompostorin käyttö laittamalla kompostisäiliön pohjalle 5 cm Biolan Komposti- ja huussikuiviketta.
   
• Keittiöstä kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinporot sekä pienet määrät pehmopaperia.
   
• Vie biojätettä kompostoriin säännöllisesti, mieluiten useita kertoja viikossa. 
   
• Peitä viety jäte kerroksella kuiviketta. Sopiva kuivikkeen määrä on ½ tai vähintään 1/3 viedyn jätteen määrästä.
   
• Komposti alkaa lämmetä, kun noin 1/3 tilavuudesta on täynnä.
   
• Käytä talvella Tehokuiviketta, joka sisältää ravinteita ja energiaa.
   
• Sekoita kompostia parin viikon välein. Pikakompostorissa on ilmanjakokanava kompostin keskellä ja se vähentää sekoitustarvetta.
   
• Tyhjennä kompostoria säännöllisesti, mutta viimeistään silloin, kun tila alkaa loppua. Kerralla tyhjennetään korkeintaan 1/3 kompostorin tilavuudesta.
   
• Lämpökompostorissa keittiöjäte muuttuu katekompostiksi nopeimmillaan 6–8 viikossa.

Katso vinkit kompostimullan hyödyntämiseen puutarhassa

Kompostoimalla säästät selvää rahaa

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kun biojäte kompostoidaan, sekajätteen määrä vähenee. Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta omassa puutarhassa käytettäväksi ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Biojätteen kompostointi on myös ekoteko. 

Kuntien jätehuoltomääräykset säätelevät kiinteistön jäteastioiden tyhjennysvälin. Mikäli lajiteltu biojäte kompostoidaan, useimmissa kunnissa on mahdollista pidentää jäteastian tyhjennysväli 8‒12 viikkoon. Suoraa säästöä syntyy jäteastian harvemmasta tyhjennyksestä. 

Katso Biojätelaskurilla tai Sekajätelaskurilla kuinka paljon sinä säästäisit kotikunnassasi kompostoimalla keittiön biojätteet:

Paljonko kompostoimalla voi säästää, TEE TESTI 

Jos biojätettä ei lajitella, vaan se päätyy sekajäteastiaan, kesällä jäteastia haisee vastenmieliselle omassa pihassa. Sekajätteen joukossa biojäte päätyy yleensä polttoon. Märkä biojäte vaikeuttaa polttoprosessia. Tällä hetkellä polttolaitokset ovat ylikuormitettuja ja Suomesta kuljetetaan sekajätettä ulkomaille poltettavaksi. Kompostoimalla voidaan vähentää myös polttolaitoksiin kuljetettavaa huonosti palavan jätteen määrää.

Jätelain uudistuksen myötä lajitteluvelvoitteet kiristyvät. Viimeistään heinäkuusta 2024 lähtien biojäte on pakko lajitella yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilla kiinteistöillä, myös omakotitaloissa. Lain vaatimukset täyttää joko biojätteen erilliskeräyksellä tai kompostoimalla omalla kiinteistöllä.

Lue lisää uudistuksesta

 

Lehdet ja risut kompostoidaan Puutarhakompostorissa 

Puutarhajätteen kompostointiin riittää eristämätön kompostori, koska talvella uutta puutarhajätettä ei synny. Puutarhakompostorin koko saa olla reilusti suurempi kuin lämpökompostorin, jopa 1 000 litraa. 

Puutarhajätteiden kompostoinnin ABC

• Aloita puutarhakompostin kokoaminen ilmavalla pohjakerroksella. Pohjalle laitetaan esimerkiksi 20 cm kerros pätkittyjä risuja tai oksia.
• Puutarhasta kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruohosilppu, rikkakasvit, kasvien naatit, syksyn lehdet ja oksasilppu.
• Lisää puutarhajätettä sitä mukaa kun sitä puutarhasta kertyy.
• Jokaisen 10–15 cm kerroksen väliin lisätään 5 cm kerros kuiviketta tai oksasilppua.
• Lisää kerroksien väliin myös vanhaa kompostimultaa tai katekompostia lämpökompostorista.
• Jos jäte on kuivaa, kastele.
• Kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita: Kompostijätteen lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. 
• Puutarhakompostin sisältö käännetään 1–2  kertaa vuodessa.
• Puutarhajäte kypsyy mullaksi 1–3 vuodessa.

Puutarhajätteen kompostointiin soveltuvat:

• Biolan Maisemakompostori Kivi
• Biolan Puutarhakompostori