Tämänkertainen outo kasvimme tulee Borneon viidakoista, ja se on vessa. Päästäisille. Oikeasti.

Nepenthes-suvun kannukasvit ovat tavallisesti lihansyöjiä. Lehtien kärjistä kasvaa syvät kannut, joihin putoavat hyönteiset kasvi sulattaa ravinnokseen. Lihansyönti liittyy kasveilla käytännössä aina ravinteiden, erityisesti typen, vähäiseen määrään maaperässä. Omat kotoisat kihokkimme esimerkiksi kasvavat soilla, joissa typpeä on niukasti.

Mutta siihen vessaan. Tämä borneolainen kannukasvi ei saakaan typpeään sulavista hyönteisistä, vaan päästäisten jätöksistä. Kasvi erittää kannun (vessan) auki olevan ”kannen” sisäpinalle makeaa tahmaa, jota päästäiset tulevat nuolemaan. Samalla ne kakkivat kannuun. Näin kannun sisälle syntyy komposti, josta kannukasvi imee typpeä ja muita ravinteita. Päästäisen ja kasvin välillä vallitsee lokoisa symbioosi: päästäinen saa sokeria ja kannukasvi kakkaa.