Niin, siitä kesävessasta oli vuosi sitten blogissani puhetta (lue blogikirjoitus Haaveena kesävessa). Se oli silloin suunnitteluvaiheessa, mutta nyt se on sitten totta. Ei ihan alkuperäisen ajatuksen mukaisena, mutta sinnepäin.

Pakko myöntää, että ”Ranen rojekti” vähän pääsi paisumaan matkan varrella. Talvi hankkeen toteuttamisajankohtana asetti vähän omia hankaluuksiaan ja joskus pakkasella veti vähän totiseksi.

Suurin poikkeama suunnitelmiin johtui energiaomavaraisuuden vaatimuksessa pysymisestä. Muita vaatimuksia oli syntyvien tuotosten täydellinen hyödyntäminen, pesumahdollisuus, lämmin vesi eikä vesijohdosta tulevaa juomavettä saanut tietenkään käyttää. Toisin sanoen: Samat mukavuudet kuin sisävessoissa, mutta ilman ympäristökuormitusta.

Eniten päänvaivaa aiheutti sähköenergia, koska sen saamiseksi omavaraisesti piti hankkia aurinkopaneelit. Niillä tuotetaan nyt noin neljäsosa taloutemme tarvitsemasta sähköstä. Siinä sivussa hoituu myös järvestä vessaan vettä nostavan pumpun ja pienen boilerin tarvitseman energian tuotto. Kuten myös pumpun, joka tyhjentää käytetyn pesuveden säiliön puutarhan kasteluun. Ledeillä toteutettu valaistus vaatii tietysti myös osansa.

Näissä ”järkeä vaativissa töissä” käytin ulkopuolista sähköasentajaa ja sain kiitettävästi tukea tuotekehitysosastoltamme Pakkasen Visalta – välillä aurinkopaneelien asennuksessa tammikuun tuiskussa katolla ja välillä maan tasalla putkitöissä.

Loppu olikin sitten jo helpompaa talonpoikaisjärjellä ymmärrettävää puustatekemistä, yritysten ja erehdysten kautta etenemistä.

Vessan valmistumisen jälkeen kertyneet käyttökokemukset ovat sanalla sanoen hyviä. Sen yksityiskohtaisemmin niistä selkoa tekemättä.  Totean vain, että ei kaduta.
Ainoastaan 12 voltin pumput olen vaihtanut varmatoimisempiin 230 volttisiin.

Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, paikoitellen jopa vähän ylpeä.

Kaikki tavoitteet toteutuivat.

• Puhdasta juomavettä ei kulu vessassa yhtään. Käytettävä pesuvesi tulee järvestä.
• Energiaomavarainen. Pumput, valaistus ja veden lämmitys toteutetaan aurinkoenergialla.
• Vessa tuottaa kiinteätä, kompostoitua lannoitetta, nestemäistä typpilannoitetta (urea) ja harmaata vettä puutarhan kasteluun n. 600…1000 litraa vuodessa.
• Mahdollistaa lyhyen ravinnekierron toteuttamisen omalla tontilla.
• Ravinteita ei sekoiteta veteen ja johdeta kalliita putkistoja pitkin (parhaimmillaankin epätäydellisesti puhdistettuina) vesistöjä kuormittamaan.
• Järjestelmä on irti viemäriverkostosta, irti vesijohtoverkosta ja irti sähköverkosta.

Pekka Kariniemi