Suomalaiset ovat tunnollisia kierrättäjiä. Biolanin kierrätyskyselyn vastaajista 77 prosenttia kierrättää jätteet aina, kun se on mahdollista. Tunnollisimmin kierrätetään paperia, lasia, kodin elektroniikkaa ja pienmetallia. Parannettavaa on silti vielä paljon. Muovijätteen ja vaatteiden kierrätys ontuu pahasti. Tulokset selviävät tuoreesta kierrätyskyselystä, johon vastasi 1709 suomalaista.
Suomalaisista 89 prosenttia kertoo kierrättävänsä paperijätteen aina. Lasin kierrättää 81 prosenttia, kodin elektroniikan 80 prosenttia ja pienmetallin 79 prosenttia.
‒ Kierrätys koetaan merkittäväksi kestävän kehityksen edistäjäksi. Hieman yllättäen yli 60-vuotiaat ovat tunnollisimpia kierrättäjiä ja kierrätysaktiivisuus laskee nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Keittiön biöjätteen kierrättää 79 prosenttia yli 60-vuotiaista vastaajista, mutta alle 30-vuotiaista biojätteet kierrättää vain 40 prosenttia. Niitä, jotka eivät kierrätä biojätettä koskaan, on alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä 15 prosenttia, mutta yli 60-vuotiaissa vain 4 prosenttia.
Kuva 1. Kysyimme suomalaisten kierrätysaktiivisuudesta. Tunnollisimmin kierrätetään paperia, lasia, kodin elektroniikkaa ja pienmetallia. Silti muovijätteen ja vaatteiden kierrätys ontuu pahasti. Vastaajia 1709.
Tunnollinen kierrättäjä saa hyvän omatunnon. Näin kertoo 67 prosenttia vastaajista. Naisille kierrätyksen tuoma puhdas omatunto on vielä tärkeämpää kuin miehille. Naisista 71 prosenttia kokee saavansa kierrättämällä hyvän omatunnon ja miehistä 53 prosenttia.
‒ Kierrättäminen keventää myös jätekuluja. Olemme laskeneet, että jo pelkästään kompostoimalla itse keittiön biojätteet, omakotiasuja säästää jätekustannuksissa keskimäärin 100‒150 euroa vuodessa. Laadukkaan lämpökompostorin takaisinmaksuaika on vain noin neljä vuotta. Harva investointi on yhtä kannattava, laskeskelee Biolanin Riikka Kerttula.
Muovijätteen kierrättää 40 prosenttia vastaajista, mutta joka kymmenes tunnustaa, ettei kierrätä muovia koskaan. Niistä, jotka eivät koskaan kierrätä muovia, suurin osa on alle 30-vuotiaita.
‒ Muovin keräyspisteitä on vähemmän kuin paperin tai metallin keräyspisteitä. Muovin kierrätys vaatiikin enemmän viitseliäisyyttä, pohtii Biolanin Riikka Kerttula.
Etenkin miehet ovat laiskoja vaatteiden kierrättäjiä. Miehistä vain vajaa kolmannes kertoo kierrättävänsä vaatteet, kun naisista vaatteet kierrättää 52 prosenttia. Vaikka vanhempi väestö on muuten aktiivisempaa kierrätysasioissa, vaatteiden kierrätyksessä nuoret pääsevät samalle tasolle. Alle 30-vuotiaista joka toinen ilmoittaa kierrättävänsä vaatteet.
Kuva 2. Kierrätys antaan puhtaan omatunnon. Naisista 71 prosenttia kokee saavansa kierrättämällä hyvän omatunnon ja miehistä 53 prosenttia. Vastaajia 1709.
Useampi kuin joka kolmas suosii tuotteita, joissa on käytetty kierrätysraaka-aineita. Naisista 37 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia valitsee mieluummin tuotteen, jonka valmistusmateriaali on kierrätettyä.
‒ On hieno huomata, että kuluttajat arvostavat kierrätysraaka-aineiden käyttöä ja ymmärtävät sen merkityksen kestävän kehityksen edistäjänä. Meille kierrätys on ollut arkipäivää koko yrityshistorian ajan. Biolanin yritystarina sai alkunsa 42 vuotta sitten, kun piti löytää broilerinkasvatuksessa syntyvälle kanankakalle hyötykäyttöä. Silloin syntyi kanankakkalannoite. Edelleen kehitämme ja valmistamme tuotteita, joiden raaka-aineista iso osa on kierrätettyjä. Kompostoimme ja käsittelemme orgaanisia maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtamateriaaleja lannoitteiksi ja kasvualustoiksi, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Biolanin kuluttajakysely kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä toteutettiin sähköisesti lokakuussa ja siihen vastasi 1.709 suomalaista.
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.