Lannoitelioksen tuotekehitys oli vaiherikasta. Peräänantamattomuus ja omaperäisyys ovat ymmärtääkseni yksi yrityksemme kantava voima.
Lannoitelioksen tuotekehitys oli vaiherikasta. Peräänantamattomuus ja omaperäisyys ovat ymmärtääkseni yksi yrityksemme kantava voima.
Biolania on aina pidetty hyvin innovatiivisena talona. Intoa uuden kehittämiseen meillä on riittänyt yllin kyllin. Alkuaikoina taitoa ja tietoa ei välttämättä niinkään.
Muistan miten me lähdimme kehittämään nestemäistä kananlantaa. Odotettavissa oleva ongelma oli säilyvyys. Kokeeseen tarvittiin tietenkin nestettä eli vettä ja kananlantaa. Fifty/fifty. Ensin desinfioitiin kananlanta keittämällä se vaimolta (hänen tietämättään) lainatussa mehumaijassa konttorin ruokailuhuoneen hellalla. Pääkokkina hääri silloinen myyntitykkimme Teppo Rantanen. Muistan vieläkin sen hajun, joka levisi joka puolelle talossa. (Ja se ei varmuudella lähtenyt Teposta.) Jo kuivat kananlantarakeet tuoksahtavat jonkin verran. Kun siihen lisättiin vettä, se haiskahti jonkun verran enemmän. No entäs sitten, kun sitä kuumennetaan ja kuplivaa kattilaa sekoitellaan kauhalla, ettei se vaan palaisi vielä pohjaan!
Keittämisen jälkeen liemi pullotettiin koepulloihin eri säilöntäaineväkevyyksillä ja laitettiin konttorirakennuksen kellariin 40 asteen lämpötilaan odottamaan, mitä tuleman piti. Ja tulihan sitä. Viikon kuluttua suurin osa pulloista oli haljennut, korkki poksahtanut tai muutoin pullistunut. – Ja haju! Se oli sanoin kuvaamaton.
Koe oli pakko lopettaa, kun totesimme, ettei siellä voinut elää, paitsi ne pöpöt, joihin säilöntäaineen piti vaikuttaa. Myös rajanaapurit alkoivat karttaa meitä. Ennenkokematon haju ylitti kaikki aikaisemmat.
Koe kuitenkin onnistui ja osoitti erään tärkeän seikan: Olimme täysin hakoteillä. (Positiivinen seikka: Mehumaijaa ei tarvinnut palauttaa).
Kaikesta huolimatta meillä on tänä päivänä ollut jo pitkään valikoimissamme luonnonmukainen Ravinneneste, joka säilyy eikä haise. Peräänantamattomuus ja omaperäisyys ovat ymmärtääkseni yksi yrityksemme kantava voima ja meitä leimaava piirre. Kehitystyö jatuu edelleen, kestävän ravinnekierron rakentamiseen ja moniin muihin hankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Pekka Kariniemi muistelee tarinoita, tuotekehitystä ja sattumuksia 1974 perustetun Biolanin yritystaipaleelta. Pekka on ollut Biolanin tuotanpäällikkönä 1974–1978, toimitusjohtajana 1978–2008 ja vuodesta 2008 hallituksen puheenjohtajana.