1. Jätä nurmikko talvehtimaan 5 cm korkuisena

Nurmikko jätetään talvehtimaan noin 5 cm korkuisena. Paksu lehtipatja haravoidaan nurmikolta, etteivät taudit leviäisi tiivistyneiden lehtien alla. Yksittäiset lehdet voi jättää nurmikolle ja vaikka silputa ruohonleikkurilla pieneksi. Pieneliöt hajottavat lehdet. 

Liian pitkä nurmikko on altis talvituhoille, siksi on tärkeää jatkaa säännöllistä leikkausta vielä syksylläkin. Nurmikko lopettaa kasvunsa vasta, kun päivälämpötila laskee alle +5 asteen. Erilaiset homeet ja haitalliset sienet muhivat talvella liiskaantuneessa ja tiiviissä nurmikerroksessa. Etenkin lumihome vaivaa liian pitkäksi jääneitä nurmikkoja sellaisina talvina, jolloin lumi sataa ennen kuin maa on jäätynyt.

2. Suojaa hedelmäpuut jäniksiltä

Ennen pakkasia hedelmäpuut ja pensasmustikka suojataan jäniksiltä. Varmin tapa säästyä vahingoilta on aidata kasvustot riittävän korkealla kanaverkolla. Jos alueella on peuroja, aidan pitää olla vähintään 1,5 metriä korkea, runsaslumisilla alueilla jopa korkeampi. Puiden runko on lisäksi suojattava myyrän tuhoilta.

Myyrätuhojen ehkäisyyn on valmiita rungonsuojia, mutta myös esimerkiksi salaojaputkesta saa halkaisemalla hyvän suojan. Tuomen oksien ja kanankakan hajun on todettu karkottavan jyrsijöitä, joten niitä kannattaa sijoittaa maan jäätymisen jälkeen kasvien tyvelle.

Jos keväällä hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkaus unohtui, niin syksyllä lehtien pudottua niitä voi taas leikata. Marjapensaista leikataan muutamia vanhimpia oksia vuosittain, jotta pensaisiin kehittyy jatkuvasti uusia versoja ja sato säilyy hyvälaatuisena ja tasaisena.

3. Leikkaa puita ja pensaita

Monivuotisia puuvartisia kasveja voidaan leikata syksyllä, kun ne ovat pudottaneet lehtensä. Luumuista ja kirsikoista leikataan vain vioittuneet ja toisiaan hankaavat oksat.

Herukkapensaita voi leikata joko keväällä tai syksyllä, kunhan kasvi on lepotilassa. Vuosittain leikataan 3–5 vanhinta oksaa maata myöten poikki. Leikkuuta kannattaa viivyttää pakkasiin asti, koska runsaiden sateiden vuoksi homeitiöitä on syksyisin paljon. 

Jotkut pensaat, esimerkiksi syyshortensiat, leikataan säännöllisesti joka syksy, jotta ne säilyttävät tuuhean kasvutapansa ja kukintansa. Syyshortensian viimeisen vuoden versot leikataan lehtien putoamisen jälkeen 2–3 silmun yläpuolelta.

4. Valmista kukkapenkki talveen

Syksyllä kosteus lisääntyy ja rikkakasvitkin jatkavat kasvuaan pakkasten tuloon asti. Kun talvehtimaan valmistuva kukkapenkki kitketään, keväällä lumen alta paljastuu rikkakasveista puhdas istutusalue.

Kukkapenkkejä ei tarvitse haravoida syksyllä. Lehdet ja kuolleet kukkavarret suojaavat kasveja pakkaselta, viimalta ja kevätauringolta. Keväällä perennoiden kuivettuneet varret leikataan ja jos syksyn lehtiä näkyy vielä mullan pinnalla, ripotellaan niiden päälle lannoitetta ja päällimmäiseksi ohut kerros kompostia tai puutarhamultaa.

Ryhmäruusujen kukkalatvat leikataan pois ensimmäisten pakkasöiden jälkeen. Lopullinen leikkaus tehdään vasta keväällä. Maan pinnan jäädyttyä ruusujen päälle levitetään 20 cm kerros Puutarhan Talvisuojaa varmistamaan ruusujen talvehtiminen. Myös arat perennat ja köynnökset hyötyvät Puutarhan Talvisuojasta. Köynnökset kannattaa mahdollisuuksien mukaan laskea maahan ennen peittämistä.

 

5. Suojaa ikivihreät kevätauringolta

Alppiruusut ja lähivuosina istutetut havupensaat on syytä suojata kuivattavalta kevätauringolta. Pensaiden ympärille rakennetaan ennen maan routaantumista kehikko, jonka päälle suoja on helppo laittaa. Maan routaantumisen jälkeen esimerkiksi havuista tehty kota kerää lumivaipan kasvin ympärille ja suojaa sekä viimalta, pakkaselta että kuivattavalta auringolta. Ikivihreät perennat, kuten taponlehti ja varjoyrtti on helpointa suojata kerroksella Puutarhan Talvisuojaa. Älä laita suojia paikoilleen ennen kuin maan pinta on jäätynyt. 

6. Kuohkeuta kasvimaan multaa

Monien varastovihannesten nostoa kannattaa viivyttää mahdollisimman pitkään niiden säilyvyyden parantamiseksi. Mm. purjon, talvikaalin, lantun ja mustajuuren sadonkorjuuta voi viivästyttää ensipakkasiin asti. 

Sadonkorjuun jälkeen kasvimaalle jääneet kasvintähteet  voidaan kääntää kevyesti maahan tai koko kasvimaan pinta voidaan kattaa haravoiduilla lehdillä. Lehtikerros suojaa maan pintaa kuivumiselta ja maatuessaan lehdet tuottavat humusta kasvimaalle. Jos lehtiä on vielä keväällä jäljellä, ne voidaan muokata lannoituksen yhteydessä maahan.

Myös syksyllä kasvimaan rakennetta voidaan parantaa. Eloperäiset maanparannusaineet, kuten puutarhamulta ja komposti, parantavat liian karkeiden kivennäismaiden sekä huonorakenteisten hiesu- ja savimaiden viljelyominaisuuksia. Puutarhamultaa levitetään tarpeen mukaan 5–10 cm ja kompostia 2–5 cm kerros. Syksyllä maahan muokattava komposti voi olla puoliraakaa eli ns. katekompostia. 

Lue lisää kompostimullan käytöstä.

7. Kompostoi lehdet ja naatit mullaksi

Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Kompostimulta on ravinteikasta maanparannusainetta. Pudonneet lehdet, kasvimaan naatit ja ruohosilppu ovat arvokasta raaka-ainetta omalle kompostimullalle. Puutarhajätteen kompostointi onnistuu vaikka kasalla, mutta kompostorissa maatuminen on nopeampaa.

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan. 

Lue vinkit kasvijätteiden kompostointiin.